Ruotsin kolmanneksi suurimmasta kaupungista löytyy elinvoimaa ja energiaa, mutta myös valtavia haasteita.
Yli seitsemän vuosisadan mittaisen historiansa aikana Malmö on pystynyt uudistumaan useamman kerran.
Kaupungin aallonpohja koettiin 1980-luvulla, jonka jälkeen sen väkiluku on noussut kohisten. Monikulttuurinen Malmö on usein otsikoissa myös levottomuuksiensa takia.
Kokosimme kuusi tarkastelukulmaa Ruotsin kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin.
1. Alkujaan tanskalainen kaupunki
1200-luvun lopulla perustettu Malmö on alun perin tanskalainen kaupunki.
Malmö kukoisti etenkin 1400-luvulla, jolloin se oli Tanskan kuningaskunnan toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä Hansa-liiton kauppapaikka. 1600-luvulla Ruotsi valtasi Malmön ja koko Skånen alueen.
Tanskalaisuus näkyy Malmössä edelleen vanhassa arkkitehtuurissa ja kuuluu Skånen murteissa, joista löytyy yhtäläisyyksiä tanskan kielen kanssa.
2. Teollisuus katosi ja Malmö kutistui
Malmö tunnettiin vuosisatojen ajan dynaamisena teollisuuskaupunkina, jonka vauraus perustui muun muassa osaamisen laivanrakennuksessa.
Alamäki alkoi 1970-luvulla, jolloin teollisuus kaikkosi Malmöstä. Kaupunki oli kriisissä: työpaikat katosivat, ja väkiluku putosi dramaattisesti yli 30 000 hengellä. 1980-luvun puolivälissä malmöläisiä oli enää 229 000.
Entinen teollisuuskaupunki teki täyskäännöksen: se ryhtyi panostamaan kulttuuriin, tieteeseen ja kansainvälisyyteen. Tilannetta paransi myös 1995 valmistunut Öresundin silta, josta pääsee näppärästi Kööpenhaminaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan.
3. Myös Zlatan on kotoisin Malmöstä
Viime vuosikymmeninä Malmön väkiluku on noussut kohisten 360 000:een.
Ennusteiden mukaan kaupungissa on vuonna 2050 puoli miljoonaa asukasta. Väkilukua nostaa myös pohjoismaisittain suuri syntyvyys. Isoimmat maahanmuuttajien ryhmät tulevat Irakista ja Syyriasta.
Erilaisia kansallisuuksia Malmöstä löytyy yli 180. Esimerkiksi Ruotsin tunnetuin jalkapalloilija Zlatan Ibrahimović on malmöläinen, mutta taustoiltaan bosnialainen.
Reilu kolmasosa kaupungin asukkaista on syntynyt ulkomailla. Jos mukaan lasketaan henkilöt, joiden toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla, ovat ruotsalaiset jääneet Malmössä vähemmistöksi.
4. Lähiöissä riittää ongelmia
Maahanmuutto ei ole ollut Malmölle pelkkä siunaus.
Kaupungista löytyy useita pääsääntöisesti maahanmuuttajien asuttamia alueita, joita Ruotsin viranomaiset kutsuvat nimellä ”utsatt område” eli ongelma-alue. Tällaisille alueille on muodostunut rinnakkaisyhteiskuntia, joita hallitsevat rikollisjengit ja joissa ei enää noudateta Ruotsin lakeja.
Malmön haasteellisin alue on jo pitkään ollut Rosengård, jonka väkiluvusta lähemmäs 90 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Ongelmaksi Malmössä on noussut myös radikaali islam, jonka oppeihin ovat kuuluneet antisemitismi, homofobia ja myös Euroviisujen vastustaminen.
5. Malmön kulttuuritarjonta on laajaa
Monitahoisen Malmön ominaispiirteisiin kuuluu myös laaja kulttuuritarjonta.
Maailmankuulun Moderna Museetin toinen toimipiste avattiin Malmöhön vuonna 2009. Malmö tunnetaan myös design-kaupunkina, ja sieltä löytyy Form/Design Center, joka on designin ja arkkitehtuurin kohtaamispaikka.
Kaupungin kunnianhimoisesta arkkitehtuurista kertoo hauskasti vääntyvä, vuonna 2001 valmistunut ja 190 metriä korkea Turning Torso -rakennus, joka on Pohjoismaiden korkein.
Elokuussa järjestettävä valtaisa Malmöfestivalen taas tarjoaa maailmanluokan elämyksiä ilmaiseksi. Tänä vuonna tapahtumassa esiintyy muun muassa Ruotsin black metal -ylpeys Watain ja senegalilainen Youssou N’Dour.
Suosittu ja kehuttu Ohuella langalla eli Blå Tunna Linjen -poliisisarja (2021) on kuvattu Malmössä. Takavuosien seksisymboli ja elokuvatähti Anita Ekberg sekä ohjaaja Lukas Moodysson ovat malmöläisiä.
6. Kunnianhimoisia tavoitteita
Viime vuosina Malmö on pyrkinyt paikkailemaan julkista kuvaansa rumentavia säröjä, mistä euroviisuemäntänä toimiminen on hyvä esimerkki.
Kaupunki haluaa myös panostaa kestävään kehitykseen. Tavoitteena on uusiutuvan tai kierrätettävän energian sataprosenttinen hyödyntäminen vuoteen 2030 mennessä. Myös kaupunkimiljöön kehittäminen on kunnianhimoista: lisää viheralueita ja inkluusiota.
Lentoyhtiö SAS taas on aloittanut äskettäin massiivisen mainoskampanjan, joka kulkee nimellä We bring Europe to Malmö eli tuomme Euroopan Malmöhön. Kampanjan tarkoituksena on lisätä turismia Kööpenhaminassa ja Malmössä, ja sitä markkinoidaan ruotsalaisen AI-taiteilija Stephanie Löwensteinin luomilla räväköillä kuvilla.
