Kokonaan uutena kokeillaan tukea siihen, jos metsänomistaja jättää hakkuissa suojavyöhykkeen virtaveden ääreen.
Metsäkeskus alkaa jakaa tukia tarjouskilpailuilla.
Jatkossa osa metsätalouden tuista jaettaisiin siten, että huomioon otettaisiin luontoarvojen ja työn vaikuttavuuden lisäksi se, millaista summaa metsänomistaja hakee.
Tukea voi hakea esimerkiksi suon ennallistamiseen ja lehdon luonnonhoitoon.
Muutosten taustalla on hallituksen esitys, joka eduskunnan pitää vielä hyväksyä.
Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen kertoo, että hallituksen esityksessä kilpailutusta perustellaan muun muassa tukien mahdollisimman tehokkaalla kohdistamisella.
Partanen sanoo, että metsänomistajat ovat olleet pääsääntöisesti tähän mennessä tyytyväisiä tukitasoon. Hän uskoo, että jatkossa tuki voi olla jopa entistä kiinnostavampi, koska metsänomistaja voi itse määritellä hakemansa summan.
Kohtuuttoman suuria tukia tuskin silti maksetaan, sillä kilpailutuksessa on käytössä leikkuri. Tukea ei voida myöntää kaikista kalleimpiin tukipyyntöihin.
– Riskinä on, että jos haettu tuki on liian korkea suhteessa tarjouskilpailukierroksen muihin hakemuksiin, hakemus jää hyväksymättä, Partanen sanoo.
Partasen mukaan jää nähtäväksi, miten kilpailutus vaikuttaa yleisesti tukitasoon.
Lisäksi uutta olisi se, että pääsääntöisesti 20 prosenttia tuesta maksettaisiin vasta tuloksen toteamisen jälkeen.
Myös suojavyöhykkeen jättämiseen voisi saada tukea
Lisäksi uutena tulisi tuki, jota voisi hakea, jos jättää hakkuissa vähintään 30 metrin suojavyöhykkeen virtaveteen, kuten jokeen.
Suojavyöhyketukea kokeiltaisiin aluksi vain Kainuussa, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
– Suojavyöhykkeet on todettu tehokkaaksi vesiensuojelutoimenpiteeksi, Metsäkeskuksen Jarkko Partanen sanoo.
Hallitus esittää, että tukikokeilut alkaisivat muuten heinäkuussa 2026, mutta suojavyöhyketuki vasta vuonna 2027. Kokeilut jatkuvat vuoden 2029 loppuun saakka.
