Vastuu, vaatimukset ja suorituspaineet. Näitä nuoret työntekijät eivät tuoreen barometrin mukaan kaipaa.
Vain kolmasosa alle 30-vuotiaista pitää johtavaa asemaa houkuttelevana. Se on vielä vähemmän kuin muissa ikäryhmissä.
– Onhan se aika huolestuttavaa, sanoo Työterveyslaitoksen asiantuntija Christa Korhonen.
Myös nuoria johtajia tarvitaan.
Tuore Johtajuusbarometri kertoo, että nuoria ei johtajuus houkuta.
– Alle 30-vuotiaat kokevat usein, että heidän luonteensa ei sovi johtotehtäviin tai he pelkäävät liiallista vastuuta ja suorituspaineita, Korhonen sanoo.
Tämä näkyy erityisesti niiden nuorten kohdalla, joilla ei ole paljoa työkokemusta.
Korhonen kertoo, että johtajuuteen kohdistuvat odotukset ja vastuut ovat kasvaneet viime vuosina. Se on tehnyt työn ja vapaa-ajan tasapainottelusta yhä haastavampaa, erityisesti korkeissa asemissa työskenteleville.
Nuoret eivät enää näe johtajuutta yhtä houkuttelevana kuin aiemmin, ja monet haluavat työelämän, jossa perhe ja vapaa-aika voidaan sovittaa paremmin yhteen.
– Nuoret eivät halua, että työ määrittelee koko elämän, Korhonen toteaa.
Marraskuussa julkaistussa nuorten työelämäraportissa korostui vahvasti halu välttää perinteinen kahdeksasta neljään -työrytmi sekä johtajuuteen liittyvät kasvavat vastuut ja paineet. Yhä useampi nuori valitsee mieluummin asiantuntijatehtäviä tai yrittäjyyttä, joissa voi olla enemmän oman työnsä herra, Korhonen sanoo.
Johtajuus kulkee perheissä
Entä sitten se kolmannes, joita johtajuus kiinnostaa?
Johtajuusbarometrin mukaan pomoiksi haluavien nuorten tärkeimpiä syitä hakea johtajiksi on halu edetä uralla. Toisena syynä tulee johtaja-aseman arvostus omassa suvussa.
Yle kysyi kiinnostuksesta johtajuuteen opiskelevilta nuorilta itseltään.
Sähkövoimatekniikan opiskelija Hamsa Abdi on tehnyt jo töitä sähköasentajana. Nyt hän haluaa päällikkötehtäviä.
– Tulevaisuudessa kiinnostaisi enemmän toimihenkilön rooli. Olen nähnyt työmaalla paljon, millaista toimihenkilönä oleminen on, ja projektien vetäminen ja vastuun saaminen vaikuttavat houkuttelevilta. Se tuntuisi toteuttavan ammattitaitoani paremmin, hän sanoo.
Kokemus tuo luottamusta omaan osaamiseen
Se, että nuoret eivät halua pomoiksi, ei välttämättä tarkoita sitä, että he ajattelisivat samoin uransa edetessä.
– Työkokemuksen karttuminen lisää kiinnostusta johtajuutta kohtaan, Työterveyslaitoksen Korhonen toteaa.
Kun uralla edetään, huomataan, että eivät ne pomohommat niin pahoja ehkä olekaan. Nuoret työntekijät näkevät myös aiempaa selvemmin, että hyvä johtajuus ei ole riippuvainen synnynnäisistä luonteenpiirteistä, vaan opittavista taidoista.
Korhonen pitää tätä asennemuutosta hyvänä.
– On tärkeää, että johtajuustaidot nähdään opittavina ja kehitettävinä asioina.
Laboratorioanalytiikkaa opiskeleva Kiira Santala sanoo, että haluaa aluksi ihan perustehtäviin ja oppia työtä laboratoriossa.
– Jossain vaiheessa myös päällikkötehtävät kiinnostavat. Johtotehtävissä on kiehtovaa se, että täytyy ottaa huomioon myös psykologiset tekijät. Lisäksi niissä voi vaikuttaa työympäristöön ja siihen, millaisen yrityskulttuurin luo työntekijöille ja itselleen, Santala sanoo.
Hyvän johtajan ominaisuudet ovat nuorille selviä
Nuoret kokevat, että hyvä johtaja on inhimillinen, kuunteleva ja tasa-arvoinen.
Samalla huono johtaja määritellään itsekkääksi, kannustamattomaksi ja epätasa-arvoiseksi.
Johtajuusbarometrin mukaan alle 30-vuotiaille hyvä johtaja on avoin, empaattinen ja tiimipelaaja. Yli 30-vuotiailla taas hyvässä johtajassa korostuu oikeudenmukaisuus, yhteistyökykyisyys ja vastuun antaminen. Työelämän johtamisen merkittävimpiä haasteita taas ovat epäpätevät johtajat ja heikot vuorovaikutustaidot.
Sähkötekniikkaa opiskeleva Onni Palmu näkee että pomolla on enemmän vapautta kuin duunarilla.
– Yksi motivaatio on raha, mutta myös elämänvapaus. Kun on enemmän vastuuta, saa usein myös enemmän vapautta päätöksenteossa.
TTL:n Christa Korhonen sanoo, että johtajuuden houkuttelevuus vaihtelee merkittävästi taustatekijöiden mukaan.
– Miehet ja korkeakoulutetut ovat selvästi kiinnostuneempia johtajuudesta kuin muut ryhmät, hän sanoo.
Korhosen mukaan se herättää kysymyksiä siitä, tarjotaanko johtajuuteen kannustusta riittävän laajasti kaikille nuorille taustasta riippumatta.
– Meillä on vielä paljon tehtävää siinä, miten johtajuudesta tehdään houkutteleva ja saavutettava vaihtoehto kaikille, Korhonen summaa.
