Jäänmurtaja Sisu saapuu Kotkan Kantasatamaan huoltokäynnille 10 päivän merillä olon jälkeen.
Jätevedet tyhjennetään, puhdasta vettä pumpataan säiliöihin ja muonavarastot täydennetään 25-henkiselle miehistölle taas seuraavaksi 10 päiväksi.
Jäätilanteen takia kaikki jäänmurtajat ovat merellä töissä.
– Pitkästä aikaa Suomenlahdella on jäätä, sanoo jäänmurtaja Sisun päällikkö Roy Eriksson.
Tällaista jäätalvea nähdään enää harvoin.
Suomen merialueet ovat nyt laajemmin jäässä kuin 30 vuoden tarkastelujaksolla keskimäärin.
Jään laajuus on tänä talvena ollut suurimmillaan 181 000 neliökilometriä viime viikon lopulla. Se on laajin jäämäärä 15 vuoteen. Suurella todennäköisyydellä tämä jää myös tämän talven huippulukemaksi. Keskimäärin jäätä on ollut talvisin noin 141 000 neliökilometriä.
– Tällaisen jäätalven toistuminen ei ole mahdotonta, mutta se voi olla 10 tai 20 vuoden päästä. Tai sitten se on ensi vuonna, sanoo Ilmatieteenlaitoksen jääasiantuntija Aleksi Arola.
Jäätalvi Suomen merialueilla on ollut harvinaisen kova.
Nyt Suomenlahti on täysin jäässä. Samoin Saaristomeri. Perämeri ja Merenkurkku ovat myös jään peittämiä. Selkämerellä on kuitenkin ulapalla laaja avovesialue. Parhaimmillaan jää on peittänyt myös Ahvenanmeren ja laajan alueen Pohjois-Itämeren itäosassa.
– Nykyilmastossa tilanne on harvinainen, mutta ei poikkeuksellinen, Arola sanoo.
Viimeisestä kymmenestä talvesta seitsemän on ollut leutoja ja vähäjäisiä.
Edellinen ankara jäätalvi koettiin vuonna 2011. Silloin jään maksimilaajuus oli 309000 neliökilometriä. Siis vielä roimasti enemmän kuin tänä talvena.
Katso grafiikasta miten ilmastonmuutos on pienentänyt jään määrää. Vielä 1960–1980-luvuilla merijäät olivat laajempia kuin nykyisin.
Vaikka jäätä on ollut paljon, jäänmurtajien talvi on ollut rauhallinen.
Jäätilanne on ollut tänä talvena myös harvinaisen vakaa. Pitkä pakkasjakso on ollut melko tuuleton, joten jäät ovat pysyneet paikoillaan.
Jäänmurtajille se on tarkoittanut tähän asti rauhallista talvea.
– Aika rauhallista täällä on ollut. Niin kauan kuin on tyyntä ja pakkasta, laivat kulkevat paljon omineen. Ainoastaan väylät, missä ei paljoa ajeta, on lähinnä käyty avustamassa, Sisun päällikkö Eriksson sanoo.
Eriksson on ollut jo 10 päivää merillä ja lähtee vielä 10 päiväksi uudelleen kipparoimaan jäänmurtaja Sisua. Koska kaikki kahdeksan jäänmurtajaa ovat liikenteessä, ja kaikki jäänmurtoon pätevä henkilökunta täysin työllistetty, hän lähti vielä uudelle pestille.
– Nyt on ekstra 10 päivää, mutta se menee tässä, Eriksson sanoo.
Kun jäät pysyvät paikoillaan, väylä pysyy siinä, mihin murtaja on sen tehnyt. Siksi tänä talvena on nähty merellä pitkästä aikaa myös kauppalaivojen saattueita. Tuulettomassa säässä usea laiva voi ajaa jäärännissä murtajan perässä tai heikompi laiva vahvemman laivan vanavedessä.
Kun tuuli alkaa puhaltaa, jään laajuudessa voi tapahtua nopeita kymmenien tuhansien neliökilometrien laajuisia muutoksia.
Tuuli onkin yleensä se, joka aiheuttaa vaikeuksia merellä kauppalaivoille.
– Kun jäämassa lähtee liikkeelle ja menee jostain kohtaa rikki, tulee valleja ja ahtaumia. Silloin tarvitaan tosi paljon jäänmurtaja-apua, sanoo Väyläviraston merenkulkuyksikön päällikkö Helena Orädd.
Vaikka jäätä on tulevaisuudessa vähenemään päin, tuulinen sää pitänee murtajat työllistettyinä.
– Jos leudonkin talven aikana tuulee kovasti ja jäämassat painuvat kasaan, se on hankalaa kauppamerenkululle. Että kyllä murtajia aina tullaan tarvitsemaan, Orädd sanoo.
Aiempaa heikkotehoisemmat nykylaivat teettävät myös töitä jäänmurtajille. Laivojen moottoritehoja on vähennetty, joten jäätilanteissa niitä pitää avustaa enemmän.
– Kun keskitytään avovesikykyyn ja optimoidaan polttoaineen kulutusta mahdollisimman pieneksi, niin se ikävä kyllä huonontaa laivan jäissä kulkemisen kykyä. Se työllistää enemmän vuorostaan jäänmurtajia, Orädd sanoo.
Heikkokuntoinen Venäjän varjolaivasto on aiheuttanut myös huolta mahdollisesta ympäristövahingosta kovan jäätalven takia. Suomalaiset jäänmurtajat eivät avusta varjolaivastoa vahingossakaan.
– Ne ovat siellä ja pysyvät siellä. Ei avusteta niitä, Eriksson sanoo.
Myös tänä talvena voi tulla vielä hankalia jäätilanteita, jos merialueille kertyneet suuret jäämassat lähtevät liikkeelle.
Jäät alkavat sulamaan Suomen eteläisillä merialueilla yleensä maaliskuun lopulla. Pohjoisessa jäät paksuuntuvat yleensä huhtikuun alkuun asti.
Sisun päällikölle Roy Erikssonille tulee puhelu kesken haastattelun. Yksi laiva on avun tarpeessa.
– Siellä on yksi laiva, jota pitää mennä avustamaan, ettei se jää yksin. Pakko lähteä tästä, Eriksson sanoo ja antaa miehistölle lähtökäskyn.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
