Helsinkiin on noussut kuin varkain uusi Postipuisto-niminen kaupunginosa. Se sijaitsee Ilmalan varikoiden takana.
Maisema-arkkitehti Varpu Mikola kiertelee yhdellä sen korttelipihoista esittelemässä pihan istutuksia ja toimintoja. Maisema-arkkitehdeillä on laaja näkemys esimerkiksi viheralueiden suunnittelusta.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että tarvitaan lasten leikkipaikkoja tai piknik-nurmia. Tarvitaan tilaa myös hulevesien käsittelylle, luonnon monimuotoisuudelle ja erilaisten ihmisten kanssakäymiselle. Maisema-arkkitehti pystyy yhdistämään nämä kaikki, Mikola sanoo.
Maisema-arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtien merkitys on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana maailmanlaajuisesti. Siihen on johtanut pitkälti ilmastonmuutos, jonka aiheuttamia ongelmia suunnittelijat yrittävät ratkoa.
– Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen ovat tosi suuressa roolissa. Maisema-arkkitehdeilla on niihin hyvin paljon annettavaa, Mikola sanoo.
Mikola on yksi Nomaji-maisema-arkkitehtitoimiston omistajista, ja Nomaji teki viime vuonna historiaa, kun sille myönnettiin arkkitehtuurin valtionpalkinto. Se oli merkittävä tunnustus koko naisvaltaiselle alalle.
Kiertotaloudessa on Mäkelän mukaan vielä opittavaa laajemmin rakentamisessa.
– Uusien materiaalien jatkuva tuottaminen on tulossa tiensä päähän. Meidän pitäisi hyödyntää enemmän olemassa olevia materiaaleja ja löytää uusia tapoja kierrättää niitä. Ja hyödyntää kiertotaloutta myös ympäristörakentamisessa.
Viheralueet hillitsevät tulvia
Professori ja maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki on ollut alalla jo 1990-luvulta lähtien. Hän toimii tätä nykyä maisema-arkkitehtuurin professorina Aalto-yliopistossa.
Maisema-arkkitehtuurilla voi Hautamäen mukaan vaikuttaa sekä ilmastokriisiin että luontokatoon. Jälkimmäisellä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta seurannutta lajien ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.
Hautamäki nostaa esimerkiksi kaupunkitulvat, joita on nähty myös Suomessa. Ilmaston ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet viime vuosina.
– Viheralueet hillitsevät tulvia. Tiivis, kovia pintoja sisältävä kaupunki ei toimi rankkasateiden ja hulevesien näkökulmasta, ja voimme vaikuttaa siihen juuri maisema-arkkitehtuurilla lisäämällä systemaattisesti kasvillisuuspeitteisiä ja läpäiseviä pintoja.
Eurooppaa ovat piinanneet jo pidempään helleaallot, mutta Suomessa ilmiöön on herätty hitaasti, vaikka myös meillä on ollut poikkeuksellisia hellejaksoja.
Hautamäki kertoo, miten ongelmaan on tartuttu Pariisissa. Siellä on julkistettu kunnianhimoinen ohjelma, jossa kaupunkiin on määrä istuttaa 170 000 uutta puuta vuoteen 2026 mennessä.
– Nämä helleaallot ovat johtaneet Keski-Euroopassa siihen, että vihreää on alettu lisätä. Suomessa tähän ei vielä ole herätty, vaikka meilläkin on helteitä, jotka tuntuvat nimenomaan tiiviissä kovien pintojen kaupungissa.
Kun lämpöä imeviä pintoja on paljon, maisema-arkkitehtuuri voi tulla apuun. Pariisin tapaan kasvillisuuspeitteisten alueiden lisääminen voi olla ratkaisu ongelmaan, sillä erityisesti puut varjostavat ja tasaavat lämpötiloja.
Tulvien ja helteiden lisäksi Hautamäki nostaa esille vielä kolmannen asian: hiilinielut. Hän muistuttaa, että niitä voi lisätä myös kaupunkien viheralueilla ja pihoilla.
– Meillä on uutta tutkimustietoa, että niillä on merkitystä. Se on yksi tärkeä näkökulma maisema-arkkitehtuurin ilmastohyötyihin.
Vihreää sinne missä asutaan
Kaupunkisuunnittelua on arvosteltu Helsingissä liian tiiviistä rakentamisesta. Esimerkkinä on käytetty entiselle satama-alueelle noussutta Kalasataman kaupunginosaa. Liian tiiviisti rakennettu kaupunki ei ole Hautamäen mukaan kestävä ilmaston näkökulmasta.
– Se pitäisi ymmärtää viimeistään nyt, kun meillä on ilmastokriisi ja luontokato käsillä. Tiiviiseen kaupunkirakenteeseen ei mahdu riittävästi vihreää.
Hän viittaa esimerkiksi ahtaisiin kansipihoihin, joiden alla on pysäköintihalli.
– Kansirakentaminen on monella tavalla ongelmallista. Kannelle ei usein pysty istuttamaan etenkään suuria puita, eikä kasvillisuuden elinkaari ole yhtä pitkä kuin maanvaraisilla pihoilla.
Hautamäki muistuttaa, että Suomessa on myös paljon hyviä käytäntöjä rakentamisessa.
– Silti toivoisin, että näihin rakentamisen prosesseihin ja myös lainsäädäntöön saataisiin muutoksia. Maisema-arkkitehtuuri ja viheralueet ymmärretään siellä hyvin kapeasti. Niillä on lähinnä virkistysmerkitys, eikä niitä ajatella esimerkiksi kokonaisvaltaisena ilmastoratkaisuna.
Lampi ehkäisee viemäreiden tukkeutumista
Palataan vielä Postipuistoon. Miten siellä on varauduttu esimerkiksi kaupunkitulviin?
Nomajin suunnittelemaa sisäpihaa hallitsee kivistä rakennettu, monenlaisten kasvien reunustama lampi. Se oli kuvaushetkellä tyhjä. Sateella lampi kerää hulevedet korttelin talojen katoilta ja pihalta. Hulevettä syntyy kaupungeissa esimerkiksi silloin, kun syöksytorvet syytävät vettä kaduille rankkasateilla.
– Lampi on sadepuutarha, ja sen tarkoituksena on viivyttää sadevesiä korttelissa niin, etteivät vedet mene liian nopeasti kaupungin hulevesiverkkoon.
Pihalla on läpäiseviä ja puoliläpäiseviä pintoja. Rankkasateilla piha toimii niin, että sorapinnat, nurmikot ja läpäisevät kasvillisuusalueet imevät vettä itseensä ja vesi imeytyy myös syvemmälle pohjaveteen. Loppu vesi päätyy sadepuutarhan kautta kaupungin hulevesijärjestelmään.
Myös jatkuviin rankkasateisiin on varauduttu.
– Jos kävisi niin, että kaupungin hulevesijärjestelmä olisi jo täynnä ja lampi lähtisi tulvimaan, vedet eivät missään nimessä päätyisi sisälle rakennuksiin. Pihalla on tulvareitti, josta vedet pääsisivät valumaan äärimmäisessä tilanteessa pois, Mikola sanoo.
