Talot eivät ole uusia, noin 1960–1980-luvulta. Seassa on isoja omakotitaloja, joiden pihalla on hyvin hoidettu japanilainen puutarha. Toisaalta joukossa on hieman ränsistyneitä asuntoloita, joiden edessä rivissä nököttävät postilaatikot ovat hieman ruosteessa.
Tältä näyttää aivan tavallinen lähiö Tokiossa.
Kun tarkemmin katsoo, huomaa, että osa asunnoista on tyhjiä. Omakotitalon ikkunat on laudoitettu, toisen seinää peittää villiintynyt muratti.
Täältä pitäisi löytää tyhjä asunto, johon olemme sopineet tapaamisen. Sellaisia on niin monta, että erehdymme ensin pihasta.
Lopulta joukko japanilaismiehiä saapuu paikalle. He ovat Toshiman kaupunginosan asuntotoimiston virkailijoita.
Tokion pohjoisosassa Toshiman alueella on eniten tyhjiä asuntoja koko Tokiossa, 23:n Tokion kaupunginosan joukossa.
Toshimassa on yhteensä 206 360 asuntoa, joista 27 350 on tyhjillään. Tyhjien asuntojen osuus on 13,3 prosenttia, kertoo Jinichi Iijima. Hän vastaa kaupungin tyhjien asunnoista.
Ikääntyvällä Japanilla on ongelma. Maassa on tyhjiä taloja ja asuntoja enemmän kuin missään muualla maailmassa.
Asunto eurolla tai parilla sadalla
Jos leikitään, että jokainen suomalainen saisi yhden tyhjän kämpän Japanissa, niitä riittäisi melkein kaksi jokaiselle. Tyhjänä olevia asuntoja on yli 9 miljoonaa.
Kuten Suomessa, hylätyt talot ja autiot pihat keskittyvät maaseudulle. Mutta niistä on tullut myös suurkaupunkien ongelma.
Kunnat ja läänit ovat pulassa. Osa, esimerkiksi Tokion läänin laidalla oleva Okutama, on tarjonnut asuntoja jopa ilmaiseksi. Vaikkapa olympialaisistaan tunnetussa Naganossa taas asuntoja myydään parilla sadalla eurolla.
Japanin sisäasiain- ja viestintäministeriön tilastojen mukaan 14 prosenttia kaikista asuinrakennuksista on tyhjillään. Lukuihin sisältyvät kakkoskodit ja muut syistä tyhjillään olevat kiinteistöt.
Kioton yliopiston professori Tomoya Mori on laskenut, että talojen tyhjeneminen väestön ikääntyessä saattaa johtaa siihen, että sadan vuoden päästä puolet Japanin kaupungeista katoaa kokonaan. Vähenevä väestö muuttaa isoihin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.
Omistajat eivät halua luopua tai eivät saa kaupaksi
Tokiossa, jossa rakennetaan jatkuvasti pilvenpiirtäjiä ja vuokratkin nousevat, on yllättävää, että asuntoja on niin paljon tyhjillään.
– Uudisrakennukset käyvät edelleen kaupaksi, mutta ongelma ovat vanhemmat talot, sanoo Toshiman tyhjistä asunnoista vastaavat Iijima.
Kyse on myös ajattelun erosta. Japanissa ei ennen asuntoja rakennettu kestämään – eikä omakotitaloja aina nytkään.
Talot rakennettiin niin, että ne oli tarkoitus purkaa joidenkin vuosikymmenten jälkeen. Tatekae, tilallepystyttäminen, on japanikielen termi tälle. Jo Kamo no Chōmei, 1100-luvulla elänyt runoilijaerakko kirjoitti.
Lammikoissa kelluvat kuplat,
nyt katoavat, nyt muodostuvat,
eivät kestä kauaa.
Samoin on maailmassa ihmisten
ja heidän asuinsijojensa laita.
Silti vaikkapa 1970-luvun japanilaistalot tai vanhemmatkaan eivät aina ole purkukunnossa. Päinvastoin, ne voivat olla täysin asumiskelpoisia.
Vanhojen tyhjien talojen ongelma on sellainen, että Toshiman kaupunginosan viranomaiset ovat lähettäneet Ylen haastatteluun neljän hengen delegaation sekä yhden paikallispoliitikon.
– Aueellamme on paljon vuokra-asuntoja, joihin ei löydy asukkaita. Siinä missä maaseudulla tyhjillään on kokonaisia taloja, kaupungissa tyhjäksi jää kerrostaloja, Iijima sanoo.
Häntä komppaa toinen asuntotoimiston edustaja Toshikatsu Machida.
– Monista taloista näkee, että niissä on vain muutamia asukkaita, Machida sanoo.
Ratkaisuna sosiaalista asumista
Mitä tyhjille asunnoille sitten tehdään?
Kaupunki järjestää neljä kertaa vuodessa seminaareja, joissa tiedotetaan tyhjien asuntojen ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista, kuten myynnistä, vuokrauksesta, purkamisesta tai hyödyntämisestä.
– Meillä tiedetään usein asuntojen omistajat, mutta emme voi tehdä mitään, elleivät omistajat itse halua, Iijima sanoo.
Toisaalta on myös asuntoja, joiden omistajia ei tiedetä, erityisesti perimättömissä kiinteistöissä, joissa omistajuus ei ole rekisteröity. Tarkkaa lukua ei tiedetä, Iijima sanoo.
Machida Toshikatsu jatkaa, että Japanissa talon tai asunnon omistajuuden rekisteröinti perinnönjaon yhteydessä ei aina tapahdu, mutta valtio on muuttanut lainsäädäntöä, jotta rekisteröinti olisi pakollista. Tämä helpottaa omistajuuden jäljittämistä ja kiinteistöjen hallintaa. Uusi laki tuli voimaan vuosi sitten.
Monesti tyhjät asunnot kuuluvat omistajille, jotka eivät asu alueella.
– Japanissa on omistusasumisen kulttuuri. Kun lapset muuttavat pois, vanhempien talo jää usein tyhjäksi ilman, että heillä on aikaa tai tarvetta hoitaa sitä, Toshima-ku:n asuntotoimiston suunnitteluryhmän johtaja Toda kertoo.
Talosta ei kuitenkaan aina haluta luopua. Niihin liittyy muistoja, maaseudulla joskus jopa sukuhautoja.
Toshimassa kaupunki on ryhtynyt vuokraamaan tyhjiä asuntoja sosiaaliseen asumiseen.
Talo, jossa haastattelu tehdään, on sellainen. Se on vastikään remontoitu ja odottaa uusia asukkaista. Talosta tulee turvatalo yksinhuoltajaäideille.
Toshima Kansalaisjärjestöjen tukijärjestön johtaja Yoshifumi Yanagida sanoo, että kyse on myös siitä, että kallis omaisuus saadaan hyötykäyttöön.
– Tämän rakennuksen omistaja otti yhteyttä ja tarjosi sitä paljon markkinahintaa halvemmalla kaupungin käyttöön.
Tulevaisuudessa suunnitteilla on myös asuntoja vanhuksille ja ulkomaalaisille opiskelijoille, Yanagida kertoo.
