Kevätauringon säteet sulattavat talven jäätä ja saavat räystäät tippumaan. Keväisyyttä on myös monissa talousennusteissa, jotka lupaavat hienoista elpymistä.
Jotta talouskasvu vahvistuisi, ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kasvuriihi-työryhmä ehdottaneet taloutta edistäviä toimenpiteitä. Niille odotetaan saatavan vastakaikua 22.–23.4. pidettävässä hallituksen puoliväliriihessä.
Mukana on muun muassa veronkevennyksiä, kuten yritysten voitostaan maksaman veron, eli virallisemmin yhteisöveron, alentaminen. Sitä EK haluaisi laskea viisi prosenttiyksikköä, eli nykyisestä kahdestakymmenestä viiteentoista prosenttiin.
Yle kysyi joukolta ekonomisteja, minkälaisilla veromuutoksilla kasvua pystyttäisiin parhaiten saamaan aikaan.
Lisäksi kysyttiin, minkä veron kevennyksestä talouskasvua olisi perustelluinta odottaa. Tässä ovat vastaukset, hieman lyhenneltyinä ja vastaajien sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä:
Essi Eerola, johtokunnan neuvonantaja, Suomen Pankki:
Hyvä yleisperiaate on laajat veropohjat ja matalat verokannat. Tällaisessa verorakenteessa poikkeuksia on vähän, ne perustuvat hyvin määriteltyihin ulkoisvaikutuksiin ja niillä on vankka tutkimuksellinen perusta.
Talouskasvun näkökulmasta tärkeää on myös se, miten verotulot käytetään. Esimerkiksi laadukas koulutus kerryttää suomalaisten osaamispääomaa ja tukee siten innovaatiopotentiaalia ja laajamittaista uusien teknologioiden käyttöönottoa.
Lähes kaikki verotuksen muodot ohjaavat käyttäytymistä ja saattavat heikentää talouskasvua, eikä niitä ole helppoa laittaa täsmälliseen järjestykseen tutkimuksen perusteella.
Yksi kohde voisi olla yhteisöverotuksen keventäminen laajentamalla tappiontasausta ja alentamalla oman pääoman tuoton verokiilaa.
Essi Eerola, johtokunnan neuvonantaja, Suomen Pankki
Toinen voisi olla ansiotuloverotuksen korkeimpien rajaveroasteiden alentaminen sekä varainsiirtoverotuksen keventäminen, molemmat kun näyttävät vähentävän eri tavoin liikkuvuutta.
Toki veronkevennykset kasvattaisivat julkisen talouden alijäämää ainakin lyhyellä aikavälillä. Sen takia tätä kysymystä on minusta vaikeaa miettiä kokonaan irrallaan muista talouspolitiikan tavoitteista.
Reijo Heiskanen, pääekonomisti, OP-ryhmä:
Verotusta tulisi käsitellä kokonaisuutena, ja yksittäisten muutosten sijaan pitäisi tarkastella laajempia kokonaisuuksia. Tähän epäilemättä voisi olla tarvetta, mutta uudistuksen tekeminen vie aikaa, ja on aiemmin osoittautunut sangen hankalaksi. Luonnollisesti verojen keventäminen tukee talouskasvua ainakin tilapäisesti.
Suuri, kestämätön vaje, lisää epäluottamusta, syrjäyttää yksityisiä investointeja ja heikentää kasvua.
On jo pitkään tiedetty, että demografisista syistä julkisten menojen paine kasvaa kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Nyt mukaan kuvaan on astunut myös tarve lisätä puolustusmenoja. Kun julkista taloutta ei olla saatu aiemmin korjattua, vaihtoehdot ovat nyt vähäiset, ja riskinottoon ei ole paljoa mahdollisuutta.
Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank Suomi:
Monia veroja täytyy tarkastella jatkuvasti, jotta ne pysyvät ajan tasalla.
Lahja- ja perintöverotusta voisi keventää edelleen sukupolvenvaihdosten osalta, ilman että siitä täytyisi kokonaan luopua. T&K-menojen vähennys on kannatettava ajatus, mutta sen huolellinen valmistelu vaatinee aikaa. Listaamattomien yritysten osinkoverotus kannattaisi päivittää niin, että eri yritysmuodot ja omistusjärjestelyt ovat paremmin linjassa toistensa kanssa.
Yhteisöverokannan yleinen lasku suuremmin vähennyksin tai verokannan yleisen laskun kautta kohti 15:tä prosenttia voisi tuoda Suomen lisää investointeja. Pitäisin tätä toimea edellä listatuista kasvua eniten tukevana.
Veronkevennykset tuottavat talouskasvua ja sen mukana verotuloja viiveellä, kun taas menetykset kevyemmästä verotuksesta koetaan heti. Verotuksen keventämisen rinnalla voisi tarkastella esimerkiksi yritystukien mahdollista vähentämistä ja muita säästöjä, jotta julkisen talouden tasapaino ei järky. Veromuutosten valmistelu kannattaisi käynnistää heti, jotta ne voitaisiin ottaa käyttöön sopivan tilaisuuden tullen.
Tuomas Matikka, johtava tutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:
Yleisesti ottaen veronalennuksilla on hankala saada aikaan talouskasvua ilman, että verotulot samalla laskisivat.
Tämä luo oman haasteensa budjetin kannalta tässä taloustilanteessa. Jos talouskasvun vauhdittamiseen verotuksen avulla olisi olemassa yksinkertainen ja yksiselitteinen ratkaisu, se olisi varmaankin jo toteutettu.
Mikäli veronalennuksia tehdään, tutkimusnäytön perusteella tehokkainta olisi kohdentaa alennukset kasvuhakuisten yritysten toimintaan.
Tuomas Matikka, johtava tutkija, VATT
Tämänkaltaisiin yrityksiin on kuitenkin haastavaa kohdentaa veronalennuksia erillään muista yrityksistä. Tämä haaste tiedostaen eniten talouskasvua suhteessa verotulojen menetykseen voisi todennäköisesti saada yhteisöveron alennuksella tai innovointitoimintaan kohdistuvilla TKI-huojennuksilla.
Henkilökohtaiseen verotukseen (esim. tulovero, osingot) kohdistuvat alennukset ovat tutkimusnäytön perusteella vähemmän tehokkaita talouskasvun ja investointien vauhdittamisen osalta.
Jukka Pirttilä, professori, Helsingin yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:
Kohdennetut toimet kasvuyrityksille muun muassa TKI-vähennystä edelleen kehittämällä vaikuttavat tutkimuksen mukaan keinolta, jolla talouskasvuun voisi saada suurimman vaikutuksen suhteessa menetettyihin verotuloihin.
Toinen kohde olisi alentaa ylimpien palkkatulojen rajaveroasteita.
Roope Uusitalo, professori, Helsingin yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:
Perimmäinen tarkoitus lienee kuitenkin kiihdyttää talouskasvua, jotta voitaisiin pienentää julkisen talouden alijäämää ilman veronkorotuksia tai menoleikkauksia. Tässä tilanteessa valtion tuloja vähentävät veronalennukset olisi hiukan erikoinen ratkaisu.
Veromuutosten pitäisi kohdistua kasvun kannalta oleellisiin ongelmiin. Esimerkiksi rahoitusten saatavuus ei yrityksille tehtyjen kyselyjen mukaan sellainen ole. Sen sijaan osaavan työvoiman saatavuus on ongelma, joka voi kasvua rajoittaa. Siksi työn verotus olisi veronalennuksille loogisin kohde, jos julkisen talouden tilanne tarjoaisi veronkevennyksille varaa.
Palkkaverojen kevennyksen vaikutuksesta on enemmän tutkimustietoa. Tämä koskee korkeimpien marginaaliverojen lisäksi työllistymisen kannustimia eli pienistä palkkatuloista maksettavia veroja ja etuuksien riippuvuutta tuloista.
