Vantaan ja Porvoon turvakotien mukaan turvakotitoiminta on ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka rahotuksesta ei tule leikata.
Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen huolestuttaa Vantaan turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Kristiina Väänästä.
– Taloudellisen tilanteen heikentyminen lisää väkivallan riskiä ja se on näkynyt palveluissamme tänä syksynä, hän kertoo.
Tuoreen MTV:n kyselyn mukaan yli tuhat ihmistä on tänä vuonna käännytetty haluamastaan turvakodista tilanpuutteen takia. Ainoastaan Hämeenlinnan, Vantaan ja Porvoon turvakodit eivät ole ohjanneet asiakkaita tilanpuutteen takia muualle.
Turvakodit ovat aina avoinna niitä tarvitseville. Palvelu on asiakkaalle maksutonta ja turvakotiin voi tulla omatoimisesti ilman lähetettä.
Jos talo on täynnä, perhe otetaan vastaan, selvitetään tilanne muista vaihtoehdoista ja ohjataan toiseen turvakotiin.
– Turvakodista ei koskaan sanota sinne pyrkiville, ettei ole paikkaa, Väänänen sanoo.
Vantaan turvakodissa on 14 perhehuonetta. Perjantaina niistä on vapaana neljä.
Asiakkaita tulee tasaisena virtana, eikä viikon aikana ole erityistä piikkiä kävijöissä.
– Ehkä hiukan ruuhkaisempi aika on kesällä kesälomien jälkeen elokuussa, kun koulut alkavat ja yhteiskunta ikään kuin lomakauden jälkeen käynnistyy.
Väänäsen mukaan kysyntää on hiukan enemmän myös joulun jälkeen, kun perheillä on ollut pidempi loma.
Kynnys turvakotiin tulemiselle on edelleen korkea.
– Oletetaan, että jos ei ole kokenut fyysistä väkivaltaa, tilanne ei ole riittävän paha. Turvakotiin tulon syyksi riittää esimerkiksi kiristynyt kotitilanne, johon liittyy kaltoinkohtelun uhkaa ja pelkoa.
Turvakodeista leikkaaminen kostautuu
Vuosittain Vantaan turvakodissa käy noin 400 asiakasta. Heistä noin puolet on lapsia.
Suurin osa asiakkaista on uusia. Harvinaisempaa on, että asiakas palaa useamman kerran, mutta niinkin tapahtuu.
– Ajoittain on tarve, että täytyy tulla uudestaan. Asiat eivät ratkea yhdellä käynnillä, vaan esimerkiksi irtautumisprosessi väkivaltaisesta suhteesta vie aikaa.
Turvakotien tilanne voi heikentyä Vantaallakin.
Vantaalla toiminnasta huolehtii paikallinen turvakotiyhdistys, joka tuottaa palvelun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Turvakoti saa rahoituksensa vuosittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Väänäsen mukaan palveluntuottajilla ei ole tiedossa, että turvakotitoimintaan tulisi leikkauksia ensi vuonna.
Väänänen kuitenkin kantaa huolta valtakunnallisesti väkivaltatyön avopalveluiden rahoituksesta, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevista lapsista.
– Ei ole järkevää leikata tästä ennaltaehkäisevästä työstä, sillä se tulee maksamaan hyvinvointialueelle kalliisti korjaavana työnä ja erityispalvelujen tarpeena myöhemmin.
Porvoossa aiempaa väljempää
Porvoossa turvakotien asiakasmäärä vaihtelee. Esimerkiksi tänä vuonna kesä-heinäkuussa on ollut vilkasta aikaa, mutta nyt syksymmällä on enemmänkin tilaa.
Perjantaina turvakodin yhdeksästä perhehuoneesta kolme on käytössä.
Porvoon turvakodin esihenkilö Marika Johansson arvioi, että rauhallisten jaksojen jälkeen yleensä vilkastuu.
– Jouluna ja uutena vuotena, kun on pitkät pyhät ja vietetään aikaa tiiviisti yhdessä aikaa, saattaa tilanne kärjistyä ja ihmiset hakeutuvat avun piiriin.
Viime vuonna Porvoossa kävi vajaat 160 asiakasta, joista yli puolet oli lapsia. Tänä vuonna tilanne on suunnilleen sama.
– On tärkeä tunnistaa väkivalta ja ottaa se myös puheeksi eri palveluissa. Henkinen kynnys hakeutua turvakotiin on aika korkea, koska väkivaltaan liittyy voimakkaasti esimerkiksi häpeän tunteet.
Porvoon turvakoti on osa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelua. Rahoitus tulee sillekin valtionavuista.
Uudellemaalle on saatu uusia turvakotipaikkoja, aiemmin lähes puolet Porvoon asiakkaista tuli pääkaupunkiseudulta ja Keski-Uudeltamaalta.
