Oulun keskustassa sijaitsee kerrostalo, jonka ikkunoissa ei iltaisin moni valo pala. Julkisivu on haalistunut, muutamia ikkunoita on rikki, ja ulko-ovissa on jälkiä, joiden perusteella ovia on avattu muutenkin kuin avaimilla.
Asunto-osakeyhtiössä on 25 huoneistoa ja liiketiloja. Vain pieni osa huoneistoista on asuttuja, muut tyhjiä.
Suomessa on jonkin verran tyhjentyviä kerrostaloja. Yle on kertonut aiemmin Kärkölässä sijaitsevan kerrostalon asukkaista, jotka ovat perin kyllästyneitä talon teknisiin ongelmiin. Kokkolassa tuli myyntiin kokonainen kerrostalo siten, että asunnoissa asui vuokralaisia. Nilsiässä myytiin kokonainen kerrostalo omakotitalon hinnalla, koska asunnoille ei ollut tarpeeksi kysyntää.
Oulun tapauksesta tekee poikkeuksellisen se, että se sijaitsee kasvavan kaupungin keskeisellä paikalla.
Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltian tuntuma on, että kokonaisten kerrostalojen tyhjenemiset ovat yksittäistapauksia. Oulun esimerkkiä hän pitää merkille pantavana ja yllättävänä.
– On erikoista, että kasvukeskuksen ydinkeskustassa on tällainen tilanne. Jos kiinteistö on jonkunlaisessa kunnossa, yleisesti ottaen sillä on arvoa. Samoin tontilla on arvoa sijaintinsa puolesta, hän sanoo.
Oululaiskiinteistön asukkaat ja sen liiketiloissa toimivat yrittäjät kokevat vahvaa tyytymättömyyttä arjen toimimattomuuteen. Elokuun puolivälissä lämmin vesi katkesi noin viikoksi ja talvisin ilmenee lämmitysongelmia.
– Elämä täällä on hankalaa, sanoo kiinteistössä morsiuspalvelua ja pukuvuokraamoa pitävä Leena Hietala.
Yle ei tavoittanut taloyhtiön isännöitsijää kommentoimaan asiaa. Yle tavoitteli häntä yli viikon ajan puheluin, tekstiviestein ja sähköpostein. Kävimme myös soittamassa isännöitsijän ovikelloa tuloksetta. Yle tavoitti puhelimitse taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan ja hallituksessa toimineen osakkaan, mutta he eivät halunneet kommentoida asiaa.
Yhteydenottoihin ei saa vastausta
Hietala tekee mittatilauspukuja, joten asiakkaiden pitää riisuutua. Joskus talvella liikehuoneiston lämpötila on vain kymmenen asteen paikkeilla. Kerran liike oli kolme vuorokautta pimeänä valo-ongelmien vuoksi. Ne ratkesivat, kun Hietala itse maksoi huoltotyön. Hän sanoo, että omalla kukkarolla täytyy käydä usein.
Hietala kertoo, ettei ole vuosien kysymisen jälkeenkään saanut esimerkiksi avainta omistamansa liiketilan vieressä olevaan rautaporttiin. Sen vuoksi 75-vuotiaan yrittäjän pitää kiertää puoli korttelia roskapussien kanssa.
– Olen kirjoittanut metrin mittaisia kirjeitä, mutta niihin en saa vastausta. Puheluihin ei vastata, hän sanoo.
Leena Hietala on työskennellyt vuosikymmenet morsiuspukuliikkeessä:
Taloyhtiön hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä. Yksi jäsenistä toimii asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä. Hän ja puheenjohtaja ovat pariskunta. He omistavat Ylen saamien tietojen mukaan merkittävän osan kiinteistön huoneistoista. Kaksi huoneistoa on taloyhtiön omistuksessa.
Hietala kertoo tehneensä ”monta kantelua vaikka mihin suuntaan”, mutta tuloksetta. Yhteydenottoja on lähtenyt muun muassa aluehallintovirastolle, tuomioistuimiin, Isännöitsijäliittoon ja Kiinteistöliittoon.
Hietalan mielestä yksi perusongelma on se, että kiinteistön isännöitsijä ei hänen tietojensa mukaan kuulu mihinkään isännöintialan järjestöön eikä siten ole sitoutunut isännöinnin eettiisiin ohjeisiin. Hän on sitä mieltä, että järjestäytymätöntä isännöintiä ei valvota tarpeeksi.
Samoin ajattelee taloyhtiön osakas Taija Jyrkäs.
Rikosilmoitus asioiden vauhdittamiseksi
Jyrkäs osti ensiasuntonsa kyseisestä taloyhtiöstä vajaa kymmenen vuotta sitten entisen puolisonsa kanssa. Talon ulkomuoto vaikutti jo silloin rapistuneelta, mutta katto- ja ikkunaremontit oli tehty ja julkisivuremontti oli kirjattu suunnitelmapapereihin.
Arki omassa kodissa on ollut kaikkea muuta kuin mistä hän haaveili.
Talon asukas Taija Jyrkäs miettii, miten hänen investointinsa asuntoon säilyttää arvonsa tulevaisuudessa:
Epäkohtien sietokyky ylittyi toukokuussa: Jyrkäs teki puutteista rikosilmoituksen. Jyrkkään mukaan häntä ei ole kutsuttu yhtiökokouksiin vuoden 2020 jälkeen ja hän ei omien sanojensa mukaan ole saanut isännöitsijäntodistusta, vaikka on sitä jo vuosien ajan pyytänyt.
Ilman todistusta asuntoa ei voi myydä eikä Jyrkäs voi lunastaa entisen puolisonsa osuutta itselleen. Todistusta ovat kysyneet Jyrkkään lisäksi sekä lakimies että pankki.
Pääsihteeri Raisa Harju Isännöinnin eettisestä neuvostosta kommentoi yleisellä tasolla, että osakas voi hakea tämänkaltaisissa tilanteissa apua asunto-osakkeisiin ja kiinteistöihin erikoistuneelta asianajajalta. Poliisikaan ei automaattisesti aloita esitutkintaa.
Ongelmat kiinteistön kanssa jo naurattavatkin Taija Jyrkästä. Toisaalta hänellä on koko ajan huoli siitä, että taloyhtiö jatkaa rapistumistaan. Hän on huolissaan myös yhtiön taloustilanteesta, kun asukkaita on niin vähän: meneekö taloyhtiö joskus konkurssiin.
Konkurssitilanteessa asunnon arvo saattaa romahtaa nollaan, mutta asuntovelka jäädä. Asukas voi joutua muuttamaan pois kodistaan.
– Maksaako kukaan muu tästä yhtiövastikkeita kuin minä? Minun yhtiövastikkeella ei varmaan taloyhtiöitä pidetä yllä, Jyrkäs sanoo.
Juttua varten on haastateltu mainittujen lisäksi yhtä osakkeenomistajaa sekä yhtä vuokralaista.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella
Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
