Taloyhtiö on voittanut parkkitalon pysäköintipaikoista syntyneen miljoonakiistan Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Oikeus katsoi tiistaina, että kangasalalainen asunto-osakeyhtiö Kangasalan Kuohunlähde ei ole velkaa Kangasalan Parkille sen vaatimaa noin 2,3 miljoonaa euroa.
Oikeuden mukaan Kangasalan Parkin ja Kuohunlähteen välillä ei ollut sellaista sopimusta, jonka perusteella parkkiyhtiö olisi voinut vaatia taloyhtiöltä parkkitalon pysäköintipaikkojen rakennuskustannuksia.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Käräjäoikeuden ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla Turun hovioikeudelta tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta.
Oikeuden päätös helpotus taloyhtiölle
Kangasalan Kuohunlähteen hallituksen puheenjohtaja Jussi Muranen pitää tuomiota helpottavana.
– Tuomio vastaa meidän näkemystämme ja tunnettamme oikeudenmukaisuudesta, Muranen sanoo.
Kangasalan Parkki ei ottanut kantaa tuomioon keskiviikkona.
– Parkki perehtyy tuomion sisältöön, eikä tässä vaiheessa vielä kommentoi eilen annettua ratkaisua, Kangasalan Parkin toimitusjohtaja Toni Ketolainen kirjoittaa sähköpostiviestissä.
Muranen katsoo, että oikeudelle kirkastui todistajien kuulemisten jälkeen, mihin pysäköintipaikkoja koskevalla sopimuksella on pyritty.
– Taloyhtiö ei ole pyytänyt parkkihallia. Se ei ole sopinut sellaisen rakentamisesta saatikka siltä ei ole ikinä kysytty, haluaako se osallistua rakentamiseen, Muranen sanoo.
Parkkihallin omistaa Kangasalan kaupungin tytäryhtiö. Sitä operoi Tampereen kaupungin omistama Finnpark.
Taloyhtiö toivoo uusia neuvotteluja parkkiongelmasta
Taloyhtiö toivoo, että se voisi nyt alkaa neuvotella kaupungin kanssa yhtiön parkkiongelmasta aiempaa paremmalta pohjalta.
– Jos päästäisiin oikeasti taas siihen, missä oltiin parkkihallin rakennuttua. Sieltä saivat yksittäiset ihmiset varata paikkoja kuukausihinnalla, Muranen sanoo.
Parkkiyhtiö vaati oikeudessa, että Kuohunlähteen pitää maksaa 74 autopaikasta, jotka sille on asemakaavassa osoitettu naapuritontin parkkitalosta.
Parkkiyhtiön vaatimus oli yhtä autopaikkaa kohden noin 31 000 euroa.
Taloyhtiö taas pyysi oikeutta vahvistamaan, että yhtiö ei ole Kangasalan Parkille velkaa sen vaatimaa summaa.
Oikeus: korvauksista ei ole sopimusta
Oikeus katsoi todistelun perusteella, että parkkitalo on rakennettu Kangasalan keskustan yleisiä tarpeita varten.
Lisäksi oikeus totesi, että parkkiyhtiö ja taloyhtiö kävivät neuvotteluja yhteistoimintasopimuksen tekemiseksi parkkitaloon merkityistä Kuohunlähteen velvoiteautopaikoista.
– Osapuolet eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen siitä, onko Kuohunlähteen maksettava korvaus kaikista velvoiteautopaikoista vai maksavatko osakkaat tai asukkaat käyttämistään autopaikoistaan suoraan parkkiyhtiölle, käräjäoikeuden tuomiossa sanotaan.
Taloyhtiön saama rakennuslupa velvoittaa yhtiön tekemään sopimuksen autopaikkojen sijoittamisesta naapuritontille. Tällaista sopimusta ei kuitenkaan ole tehty, vaikka talo on jo otettu käyttöön.
Sopimuksen puuttumisen vuoksi rakennuksen lopullista loppukatselmusta ei ole vielä voitu pitää.
Lain mukaan kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat pitää järjestää rakentamisen yhteydessä.
Laki sanoo, että kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tällaisessa tapauksessa kiinteistönomistajalta voidaan periä korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan.
Tulkintakiista maanvuokrasopimuksen sanamuodosta
Taloyhtiö vetosi kiistassa kaupungin kanssa tekemäänsä maanvuokrasopimukseen. Sopimuksessa sanotaan, että ”Kangasalan kunta rakentaa tai järjestää muutoin autopaikat omalla kustannuksellaan, mutta autopaikat voivat olla käyttäjälle maksullisia”.
Taloyhtiön mukaan käyttäjiä ovat yksittäiset asukkaat, jotka pysäköivät autoaan parkkitalossa.
Parkkiyhtiön mukaan sopimuksessa mainittu käyttäjä on taloyhtiö ja siksi sen pitää maksaa autopaikkojen rakentamisesta.
Oikeus katsoi, että Kuohunlähteen ja Kangasalan kaupungin välisen maanvuokrasopimuksen tulkintakiistaa ei voi ratkaista tässä oikeudenkäynnissä, koska Kangasalan kaupunki ei ole tämän oikeuskäsittelyn osapuoli.
Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että se ei ole oikea taho ratkaisemaan kysymystä mahdollisesta laittomasta valtiontuesta.
Parkkiyhtiö vetosi viimesijaisena kanneperusteena siihen, että Kuohunlähde saa laitonta valtiontukea, jos sen ei tarvitse maksaa Parkille Kuohunlähteen velvoiteautopaikkojen perustamiskustannuksia.
