Suunnitelma etenee poliitikkojen päätettäväksi ensi viikolla. Kaivokadun uudistuksen on määrä valmistua ensi vuosikymmenellä.
Mikko Rita,
Varpu Helpinen
Miltä kuulostaisi lehtipuiden humina Helsingin Kaivokadulla kesäisin? Tai olisiko talvella mukavaa vetää kadulla pulkkaa tuoreella lumella ilman pelkoa auton alle jäämisestä?
Tämänsuuntaisia mielikuvia kaupunkisuunnittelijat tarjoavat aivan Helsingin ydinkeskustaan.
Helsingin poliitikot alkavat ensi viikosta alkaen etsiä yksituumaisuutta ydinkeskustan merkittäviin muutossuunnitelmiin.
Keskustaan suunnitellut liikennemuutokset pohjautuvat Helsingissä vuonna 2021 tehtyyn päätökseen, että käveltävää keskustaa laajennetaan ”kunnianhimoisesti”. Kaupunki haluaa tehdä keskustasta nykyistä houkuttelevamman, saavutettavamman ja toimivamman.
– Keskiössä lopulta on kävelijä eli ihminen ilman minkäänlaisia kulkuneuvoja, sanoo liikenneinsinööri Marek Salermo.
Kenties näkyvin muutos katukuvassa olisi autojen itä–länsi-suuntaisen läpiajoliikenteen kieltäminen Kaivokadulla. Katu on tarkoitus muuttaa joukkoliikennekaduksi päärautatieaseman kohdalla.
Keskustan läpi kulkeva autoliikenne ohjataan kulkemaan Etelä- ja Pohjois-Esplanadille.
Autolla tuhraantuisi nykyistä enemmän aikaa
Yrittäjien huoli autoilun rajoittamisesta on huomioitu siten, että Esplanadeilla aiotaan säilyttää kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin.
Tuoreessa muistissa on Esplanadin katukokeilu, jossa toinen kaista molempiin suuntiin poistettiin ja tilaa vapautettiin jalankulkijoille, pyöräilylle ja terasseille. Tästä kokeilusta siis pakitetaan entiseen.
Keskiössä lopulta on kävelijä ilman minkäänlaisia kulkuneuvoja.
Marek Salermo, liikenneinsinööri
Joukkoliikennekadulla olisi kielteisiä vaikutuksia huolto-, saatto- ja taksiliikenteeseen rautatieaseman ympäristössä. Sekä tietysti henkilöautolla ajamiseen keskustan läpi. Ydinkeskustassa autolla liikkuvien matkustusajat pitenisivät.
– Jos henkilöautoliikenne Kaivokadulla estyisi, liikennemäärät lisääntyisivät Pohjoisrannan ja Esplanadien poikittaisyhteydellä, Marek Salermo sanoo.
Autojen määrä Esplanadeilla olisi liikenne-ennusteiden mukaan samaa luokkaa kuin vuonna 2010.
– Eli ei puhuta mistään tähtitieteellisestä liikennemäärän lisääntymisestä, Salermo sanoo.
Jalankulun mutkattomuutta halutaan parantaa laajalla alueella. Kaupunkisuunnittelijoiden mukaan Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi parantaisi aseman seudun viihtyisyyttä merkittävästi.
– Jotta keskusta voi säilyä elinvoimaisena ja tarjota entistä laajemmin palveluita, sen pitää houkutella viihtymään, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski tiedotteessa.
Suunnitelmista tehdyissä havainnekuvissa Kaivokadulla on puita ja runsaasti viheristutuksia. Pyöräilijät ajelevat väljän näköisillä väylillä, ja kahvilaterasseilla vietetään aikaa.
Raitiovaunut pääsisivät ajamaan Kaivokadulla sujuvasti molempiin suuntiin omilla kaistoillaan. Rautatientorille on piirretty amfi eli esityspaikka, jota ympäröi portaittain nouseva katsomo.
Suunnitelmissa todetaan myös, että sujuva henkilöautoliikenne sekä asukkaille että liikkeissä asioiville on turvattava.
Paraneeko keskustan elinvoima?
Helsingin keskustan kauppakatujen asiakasvirtojen tyrehtymisestä pandemiavuosien jälkeen on puhuttu paljon.
Kaivokadun mullistuksen tuomaa muutosta keskustan elinvoimaan arvioidaan pieneksi mutta oikeansuuntaiseksi.
Kaupunki laskee, että kadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi lisäisi ydinkeskustaan tehtäviä henkilömatkoja 0,5 prosentilla, vaikka henkilöautomatkustaminen keskustaan vähenisi. Samoin ostosreissujen keskustan yrittäjille tuoma rahamäärä kasvaisi 0,5 prosenttia nykyisestä.
Kaupungin teettämässä viestintätutkimuksessa yli puolet vastaajista piti aluetta nykyisellään melko tai hyvin epäviihtyisänä. Jonkinlainen piristysruiske keskustaan näyttää olevan tarpeen.
Ydinkeskustan suunnitelmat tulevat kaupunkiympäristölautakunnan poliitikkojen pöydälle tiistaina 17. syyskuuta. Jos suunnitelma etenee lautakunnasta, muutoksista on tarkoitus päättää kaupunginhallituksessa vielä tämän syksyn aikana.
Uudistettu Kaivokatu valmistuisi näillä näkymin 2030-luvun alkupuoliskolla.
Päärautatieaseman katuympäristö on vain yksi ydinkeskustan tulevien vuosien muutoshankkeista. Laajassa kokonaisuudessa päätetään myös muun muassa Kaisaniemen puiston, Eteläsataman ja Katajanokanlaiturin kehittämisestä.
Ydinkeskustan huolto- ja jakeluliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi suunnitellaan keskustan maanalaisen huoltotunnelin jatkamista Aleksanterinkadulta Hakaniementorille.
Juttuun päivitetty kello 12.02 liikenneinsinööri Marek Salermon kommentit.
