Maanläheinen, hieman maakellarimainen ja myös miedosti pähkinäinen.
Näin voisi luonnehtia Vantaalla suurin odotuksin valmistettavan soleiinin aromeja.
Sen maulla ei välttämättä ole suurta merkitystä, sillä jauhemaista soleiiniproteiinia ei ole tarkoitettu nautittavaksi sellaisenaan.
Sillä voidaan korvata olemassa olevia proteiineja kuten maitoa, kananmunia ja lihaa. Valmistaja odottaa tuotteesta tulevaisuudessa vastausta maailman ruokapulaan.
– Ensisijaisesti myymme ja markkinoimme sitä ruokateollisuudelle, joka on tottunut käyttämään raaka-aineita myös jauhemaisessa muodossa, Solar Foodsin brändijohtaja Laura Sinisalo sanoo.
Solein on luonnossa esiintyvä mikrobi, jota kasvatetaan tehtaassa ilmasta saatavalla hiilidioksidilla sähkön avulla.
Kokki loihti annokset soleiinista
Soleiiniproteiini soveltuu sellaisenaankin kokkaamiseen, ainakin taitavissa käsissä. Tuotteen etu ruuanlaitossa on monikäyttöisyys.
– Lähimpänä verrokkina tulee mieleen herkkutattipulveri, joka myös sitoo nestettä vastaavalla tavalla, sanoo Solar Foodsin keittiömestari Miikka Manninen.
Hän valmistaa kolmen ruokalajin menuita vierailijaryhmille. Soleiinin ominaismakua on niistä vaikeaa erottaa.
Soleiinissa on 75 prosenttia proteiinia.
Jauheen syvänkeltainen väri antaa oman leimansa alkuruuan tuorejuustolle ja raviolin pastalle. Värin voi tarvittaessa myös häivyttää.
– Singaporessa myytiin suklaajäätelöä, jossa keltainen väri hävisi kokonaan näkyvistä, sanoo Sinisalo.
Singapore on toistaiseksi ainoa maa, missä tuote on saanut uuselintarvikeluvan. Solar Foods on aloittanut työn myyntilupien saamiseksi myös Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja EU:ssa.
Kysymys energiasta
Solar Foodsin tavoitteena on, että elintarviketeollisuus saisi soleiinista uuden vegaanisen valmistusaineen erilaisiin tuotteisiin.
– Tämä on globaalin ruuantuonnon ratkaisu, jolla voidaan tuottaa ruokaa mahdollisimman vähäpäästöisesti miljoonille ihmisille, sanoo yhtiön teknologiajohtaja Juha-Pekka Pitkänen.
Soleiiniproteiinin kaupallisen mittakaavan tuotantoa aloitellaan parhaillaan uudessa Factory 01 -tehtaassa Vantaan Vehkalassa.
Valmistuksessa käytetään vain uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Yhtiön nimi Solar Foods viittaa aurinkoenergiaan.
Yhtiön mukaan soleiiniproteiinin valmistuksen hiilijalanjälki on vain yhden prosentin suuruinen punaisen lihan tuotantoon verrattuna.
Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna Tuomiston tutkimusryhmä on tutkinut soleiinin ympäristövaikutuksia verrattuna muihin eläin- ja kasviperäisiin proteiininlähteisiin.
Hän kiinnittää huomiota siihen, että soleiinin valmistuksessa käytettävä vetyteknologia kuluttaa paljon sähköä.
– Ilmastovaikutukset riippuvat siitä, minkälaista energiaa käytetään, hän sanoo.
Soleiinin valmistuksen yksi haavoittuvuus on sen riippuvaisuus vakaasta sähkönsaannista. Tuotanto toisaalta on mahdollista myös alueilla, missä on liian kuumaa ja kuivaa viljellä maata.
– Mikään yksi vaihtoehto ei ole paras, jos arvioidaan ruokajärjestelmien haavoittuvuuksia.
Tuomiston mukaan korkeaan teknologiaan perustuvan ruuantuotannon yksi haaste on ainakin vielä hinta.
Soleiinin hinta on nykyisellä Solar Foodsin tehtaalla 40 euroa kilolta. Uuden, isomman tuotantolaitoksen myötä se voisi painua kuuteen euroon kilolta, jolloin soleiini pystyisi kilpailemaan markkinoilla esimerkiksi soijapohjaisten tuotteiden kanssa.
Perinteistä maataloutta tarvitaan vielä pitkän aikaa ennen kuin soluviljelyyn perustuvat ruuantuotannon menetelmät nousevat sen rinnalle laajemmin.
Professori Hanna Tuomisto kertoo maistaneensa itsekin soleiinia.
– Se maistui juustonaksujen päällä olevalle jauheelle.
Seuraava tehdas 60 kertaa isompi
Soleiiniin näyttävät uskovan myös sijoittajat. Solar Foods sai kasaan kahdeksan miljoonan euron rahoituspotin kaksi viikkoa ennen osakeannin takarajaa kasvusijoituspalvelu Springvestissä huhtikuussa.
Yhtiö suunnittelee jo Factory 02:ta eli suurempaa tuotantolaitosta, joka voisi valmistua aikaisintaan 4–5 vuoden päästä.
Nykyisen tehtaan isoin bioreaktori on tilavuudeltaan 20 000 litraa ja lopputuotetta saadaan 500 kiloa päivässä.
Yhtiön kasvutavoitteiden mittakaavasta kertoo jotain se, että tulevassa tehtaassa reaktorin käyttötilavuuden pitäisi olla 200 000 litraa. Eikä sekään riitä.
– Vähintään kuusi kappaletta semmoisia siellä pitäisi olla, että saamme riittävän taloudellisen mittakaavahyödyn, sanoo teknologiajohtaja Pitkänen.
