Sadan hehtaarin matkailualue kokee seuraavan kymmenen vuoden aikana suuren muutoksen, mutta todellinen lopputulos näkyy vasta myöhemmin.
Roosa Sarajärvi,
Hanne Kinnunen
Suomalaista järvimaisemaa yhdistettynä keskieurooppalaiseen rantakulttuuriin. Tämä on Kempeleen kunnan visio Nelostien varteen rakentuvasta Zeniitti-matkailualueesta, jonka Aurinkojärvi alkaa näyttää jo järveltä.
Tällä hetkellä tekojärven pohjana olevalla vanhalla avolouhoksella on kuitenkin käynnissä täysi työmaa.
Aurinkojärvi täyttyy pikkuhiljaa vedestä, mutta kahdeksan metrin syvyyden saavuttamiseen menee vielä useampi vuosi. Järven pohjalle seitsemän vuotta sitten rakennetusta veistotaiteen galleriasta näkyy veden pinnalla vielä yhden teoksen huippu.
Parhaillaan alueella rakennetaan pääinfraa, kuten katuja sekä vesi- ja sähkölinjastoja. Sen jälkeen alueesta kiinnostuneet yritykset voivat aloittaa omat rakennusprojektinsa.
Kempeleen elinvoimajohtaja Miia Marjanen arvioi, että Aurinkojärven uimaranta saattaisi olla käyttövalmis noin neljän vuoden kuluttua, kun taas matkailupalveluita alueelta voisi löytyä kymmenen vuoden kuluttua. Rakentaminen ei kuitenkaan lopu siihen.
Kunnan suunnitelmat ovat suuret. Reilun sadan hehtaarin Zeniitin matkailualueelle kaavaillaan seitsemän erilaista aluetta, joissa on hiekkarannan ja rantapalveluiden lisäksi alueet loma-asunnoille ja karavaanareille, yrityksille, erikokoisille tapahtumille sekä urheilulle.
”Tämä tullaan tekemään”
Marjasen mukaan rakentamisesta kiinnostuneiden yritysten kanssa on solmittu jo parisenkymmentä aiesopimusta.
– Kun täällä käy kerran kuussa, maallikon silmään näyttää siltä, että edistyykö tämä laisinkaan. Mutta olemme aika hyvin aikataulussa. Meillä päättäjillä on yksituumainen tahtotila siitä, että tämä tullaan tekemään ja sitten vain vuosi vuodelta tehdään eteenpäin.
Esimerkiksi vapaa-ajan asuntoja matkailualueelle tulisi noin sata. Zeniitistä puhutaan myös virkistysalueena, siellä onkin suunnitteluvaraus golfkentälle ja alueesta ovat kiinnostuneet myös Suomen tivoli ja Meri-Oulun kesäteatteri, jotka eivät enää löytäneet naapurissa olevasta Oulusta sopivaa paikkaa toiminnalleen.
Reilun 19 000 asukkaan Kempeleessä pohdittiin jopa hetken joen rakentamista matkailualueelta Perämerelle. Kempeleläisen valtuutetun idea kuitenkin kaatui päätöksenteossa.
2030-luvulla Zeniittiin nousee kunnan suunnitelmien mukaan myös asuinalue, jossa on omakotitaloja, rivitaloja, erillistaloja ja kerrostaloja.
Järveksi muuttuvasta avolouhoksesta on vuosina 1989–2017 otettu soraa ja mursketta seudun työmaille. Jos kaikki Kempeleen suunnitelmat toteutuvat, karu louhos ja sitä ympäröivä alue on kokenut täydellisen muutoksen.
– Jos näytän visualisointikuvaa siitä, miltä tämä tulee näyttämään, niin katsotaan sitten kahdenkymmenen vuoden päästä, että näyttääkö se siltä, Marjanen tuumaa.
