Näyttävää jääharjannetta ihmetellään ja kuvataan sosiaaliseen mediaan. Lämpötilan vaihtelu edistää railojen syntymistä.
- Ilkka Ritvanen
- Siru Päivinen
Saimaaseen kuuluvan Pyhäselän jäähän on alkuvuodesta paukahtanut noin viisi kilometriä pitkä railo. Joensuun keskustan edustalla kulkevasta näyttävästä jääharjanteesta on tullut paikallinen nähtävyys, jota kuvataan myös sosiaaliseen mediaan.
Paljon jäällä liikkuva joensuulainen Hannu Melin huomasi railon tammikuussa, kun sää lauhtui kovien pakkasten jälkeen. Hän pitää verkkoja kahdessa paikassa eri puolilla railoa.
– Kyllä sitä yli pääsee, mutta vähän joutuu etsimään ja hakemaan ylityspaikkaa. Ensikertalaiselle en suosittele railon ylittämistä, hän sanoo.
Joensuun Latu -yhdistykseen kuuluva Melin on ollut pitkään järjestämässä jokatalvista Pyhäselän jäähiihtoa. Tapahtuma on railon vuoksi peruttu tältä vuodelta.
Vaarallinen paikka
Railon leveys vaihtelee. Joissain paikoin jäät ovat painuneet yhteen, toisissa paikoissa taas näkyy avovettä tai ohutta jäätä.
Joensuun kaupungin liikuntapalveluiden työntekijä Hannu Myyry joutui torstaina ylittämään railon moottorikelkalla viedäkseen puita nuotiopaikalle.
– Jalka sutkahti läpi yhdessä vaiheessa, kun jää oli ohutta ja lunta päällä. Silloin olivat pelastusliivit päällä ja naskalit ja kaveri mukana. En kyllä suosittele menemään lähelle.
Myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kehotetaan varovaisuuteen railon lähellä, vaikka siihen liittyviä hälytyksiä ei ole toistaiseksi tullut.
Erityisesti aluetta Pielisjoen suulla on vältettävä, koska virtaus heikentää jäätä. Nuori mies hukkui vuosi sitten samassa kohdassa, kun hän ajoi henkilöautolla sulaan.
Tuulella on voimaa
Railo on todennäköisesti syntynyt tuulen vaikutuksesta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Jari Uusikivi.
Monta päivää samasta suunnasta puhaltava tuuli saa jäät liikkumaan varsinkin nollakelillä.
– Railon matkalla on monta neliökilometriä jäätä. Kun siihen ottaa tuuli, niin jäähän kohdistuu aika iso voima, Uusikivi sanoo.
Kuluvana talvena keli on vaihdellut poikkeuksellisen paljon ja tammikuussakin on satanut vettä. Vaihteleva keli voi Uusikiven mukaan osaltaan lisätä railojen syntymistä.
