Asuntoon astuessa voi aistia välittömän ja boheemin tunnelman.
Puheensorina täyttää Helsingin Merihaassa sijaitsevan kimppakämpän keittiön.
Kaikki kolme asunnon asukasta ovat paikalla.
Anna Luhtasela, 22, Taru Honkanen, 20, ja Susanne Vuorisalo, 22, tutustuivat Aasian-matkalla toisiinsa niin hyvin, että päättivät muuttaa yhteen.
On selvää, että kolmikko on hitsautunut yhteen.
– Meillä on hyvä yhteisymmärrys. Kukaan ei valita liikaa, vaikka välillä ärsyttää. Kämppisten kanssa asuvilla kavereilla on käytössä säännöt, mutta meillä toimii paremmin kommunikaatio tilanteen mukaan, Vuorisalo sanoo.
– Olisi ahdistavaa pitää tiukkoja sääntöjä. Meillä on vapaampi meininki, vaikka joskus tiskivuori kasvaa, Luhtasela kertoo.
– Kukaan meistä ei mielellään tiskaisi, mutta on pakko joustaa, Honkanen toteaa.
Asunnossa on tiskikone, mutta se ei toimi.
Hallitus kannustaa yhteisasumiseen
Heikentynyt taloustilanne on saanut monet pohtimaan mahdollisuuksia säästää asumiskustannuksista. Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona on nimenomaan yhteisasuminen eli kimppakämppä.
Hallitus haluaa rohkaista erityisesti opiskelijoita asumaan yhdessä. Hallitusohjelmassa on asiasta kirjauskin: Opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.
Asiaa käsitellään poliittisesti elokuussa. Suunnitelmissa on, että muut kuin lasta huoltavat opiskelijat eivät olisi enää yleisen asumistuen piirissä ja palataan vuonna 2017 kuopattuun malliin, jossa opiskelijalle maksetaan asumistuen sijaan asumislisää.
Nykyisin kaikkien ruokakunnan asukkaiden tulot vaikuttavat asumistukeen. Uudessa mallissa vain hakijan omat tulot vaikuttaisivat hänen asumislisänsä suuruuteen. Näin opiskelija voisi saada asumislisää, vaikka samassa asunnossa asuva kumppani kävisi töissä.
– Tämä liittyy julkisen talouden säästötavoitteisiin, koska opiskelijoiden asumistuen kustannukset ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin valtiontalouden näkökulmasta on suotavaa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen.
Asumislisässä vuokrakatto voi olla matalampi kuin yleisessä asumistuessa.
Aivan entisenlaisena ei asumislisä ole Hiltusen mukaan palaamassa. Jatkossa se mahdollistaisi suurempien työtulojen ansaitsemisen kuin nykyinen malli.
– Tämä on taloudellisesti houkuttelevaa opiskelijoille, jotka usein menevät töihin opintojensa loppuvaiheessa. Tavoitteena on myös säästää, joten asumislisän taso on niukempi, Hiltunen huomauttaa.
Mallissa, josta luovuttiin vuonna 2017, oli Hiltusen mukaan haasteena niukkuus. Asumislisä oli tuolloin noin 200 euroa kuukaudessa, eikä se riittänyt kattamaan yleisiä asumiskustannuksia.
– Nytkin jaetaan niukkuutta, mutta pyritään kohdentamaan se niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, Hiltunen sanoo.
Sopimusvaihtoehtoja on paljon
Ennen yhteenmuuttoa Merihaan naiskolmikko testasi yhteistä kemiaansa pitkällä Kaakkois-Aasian matkalla.
He matkustivat Vietnamissa, Thaimaassa, Malesiassa ja Laosissa yhteensä neljä kuukautta. Vuorisalo ja Luhtasela tunsivat toisensa jo lapsuuden maisemista Espoosta.
– Yhdessä reissaaminen antoi viitteitä siitä, että tulisimme myös kimppakämpässä juttuun, Anna Luhtasela sanoo.
Nyt yhteisasumista on kertynyt jo puolitoista vuotta.
Kommuunissa asuvilla on vaihtoehtoja sopimustyyppien suhteen.
Jos yhteisessä asunnossa on yksi päävuokralainen, hän vastaa vuokranmaksusta ja muista vuokralaisen velvoitteista vuokranantajalle. Alivuokralaiset taas vastaavat omista velvoitteistaan päävuokralaiselle.
Jos kaikille vuokralaisille tehdään yksi yhteinen vuokrasopimus, kaikki ovat yhteisvastuullisia velvoitteista vuokranantajalle.
Kolmas vaihtoehto yhteisasumisessa on, että jokaiselle vuokralaiselle tehdään oma erillinen vuokrasopimuksensa.
Sellaisen myös Merihaan kolmikko teki.
Motivaatioita yhteenmuuttoon oli monia.
– On totta, että kimppa-asuminen on taloudellisesti edullisempaa. Meille tärkeämpi tekijä on kuitenkin yhteisöllisyys. Asuin ennen yksiössä, ja se oli yksinäistä. On ihanaa olla ‘perheen’ kanssa, Susanne Vuorisalo sanoo.
Myös muita kuluja jaetaan
Vuonna 2023 suomalaisella oli Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin käytössään 41,7 neliötä. Helsingissä neliöitä oli keskimäärin 34,5.
Naisten asunnossa on 80 neliötä. Se sisältää neljä makuuhuonetta, olohuoneen, kylpyhuoneen ja keittiön. Yksi huoneista on vuokrattu tatuoijan studioksi.
Kolmikon asunnossa käy usein kavereita ja tuttuja kylässä.
– Joskus yhteisasumisessa on haastavaa meteli. Etenkin, jos itse haluaisi nukkua, Luhtasela tunnustaa.
Yhteisasumisessa on muitakin etuja kuin vuokrakustannusten jakaminen. Merihaan kommuunissa jaetaan muuan muassa ruokakustannuksia.
– Keskustelemme usein siitä, kuka ostaa mitäkin seuraavaksi. Siihen ei ole laadittu tarkkoja aikatauluja. Ostetaan usein kahvia ja muuta ruokaa vuorotellen yhteiseen käyttöön, Vuorisalo kertoo.
Hyvänä puolena kolmikko kertoo myös kotitöiden jakamisen.
– On paljon asioita, joita ei kimppakämpässä tarvitse hoitaa yksin. Kaikki asiat arjessa saa jaettua, Taru Honkanen sanoo.
Vaikka kolmikko onkin viettänyt liki kaksi vuotta tiiviisti yhdessä, ei suurempia riitoja ole kuitenkaan tullut.
Anna Luhtasela aikoo jatkossakin asua yhteisasunnossa.
– Se on todella kannattavaa ja hauskaa. Yksiössä asuessa oli yksinäistä, mutta nyt tapahtuu spontaanisti koko ajan niin paljon.
