Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on juuri saanut hennon lumipeitteen.
Se antaa omenapuille kauniin, höyhenenkevyen kuorrutteen, mutta lumisuojaa olisi kaivattu jo joulukuussa, kertoo ylipuutarhuri Tuomas Kauppila.
– Kasvit ovat nyt kovilla, kun joulun aikaan oltiin vielä plussalla eikä lunta ollut ennen kovia pakkasia.
Ilmatieteen laitoksen mukaan joulupäivän ylin lämpötila Oulussa oli peräti kuusi astetta.
Alkutalvi oli Suomessa poikkeuksellisen lumeton, ja monin paikoin sateet tulivat vetenä vielä joulukuussakin.
Joulukuun lopussa alkoi noin kaksi viikkoa jatkunut kireän pakkasen jakso, jolloin Etelä-Suomessa mitattiin yli 20 asteen pakkasia ja Lapissa kovimmat pakkaset olivat yli 40 astetta.
Tämän pakkasjakson jäljet näkyvät luonnossa vasta keväällä ja kesällä.
Kauniit kukatkaan eivät eloa takaa
Ylivieskalaisen yrittäjä-puutarhuri Juha Ahvenjärven arvion mukaan alkutalven säät ovat olleet hyvin vaikeat kasveille. Hän näkee tilanteessa isoja riskejä.
– Suoraan sanottuna vähän hirvittää, miten esimerkiksi kotitarhojen hedelmäpuille käy kesällä.
Omenapuiden juuret voivat jäätyä, jos maaperä on kastunut juuri ennen kovia pakkasia.
Ahvenjärven oman taimiston hedelmäpuut ovat talvivarastossa, jossa lämpötila on hieman pakkasen puolella.
Kotitarhuri sen sijaan ei voi huokaista helpotuksesta vielä touko-kesäkuussakaan.
– Hedelmäpuut saattavat kukkia kauniisti ja hedelmäaihioitakin voi tulla, mutta sitten puu kuivuu ja kuolee, Ahvenjärvi kertoo.
Juurissa ja puussa muutoinkin voi kovan talven jälkeen olla vielä hieman elinvoimaa, mutta ei riittävästi kesän kasvutarpeisiin.
– Omenapuut voivat käyttää aluksi omia neste- ja ravinnevarastojaan, mutta jos juuret ovat paleltuneet, kesäkään ei pelasta niitä, ylipuutarhuri Tuomas Kauppila toteaa.
Vaikeita vuosia aiemminkin
Pari vuotta sitten tilanne oli vielä pahempi kuin nyt, muistelee taimistoyrittäjä Jari Särkkä Raahesta.
– Talvi tuli erittäin märkään maahan jo lokakuussa ja jatkui pitkälle kevääseen. Se oli paha talvi. Meilläkin tuli kasvivahinkoja.
Kymmenen vuotta sitten sää oli samankaltainen kuin nyt.
Koko vuosi 2015 ja myös joulukuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä ja sateisia Suomessa. Joulunakin saatiin vesisateita ja Oulussa lämmintä oli joulupäivänä neljä astetta.
Tammikuun 2016 alussa sää kylmeni, ja läpi Suomen mitattiin samanlaisia yli 20–40 asteen pakkaslukemia kuin tänäkin vuonna.
Monella tarhalla, taimistolla ja kotipuutarhoissa paljastui keväällä pahoja taimitappioita, kun puiden juuret olivat paleltuneet.
Nivalalainen hedelmäpuuasiantuntija Tuomo Vähäsarja menetti tarhastaan jopa yli 500 omenapuuta.
– Vanhemmissa puissa tuli jonkin verran tappioita, mutta pahiten kärsivät 1–3-vuotiaat taimet, jotka oli valeistutettu maahan talven ajaksi.
Valeistutus on väliaikainen ratkaisu ruukkutaimien suojaamiseksi talvella.
Vähäsarjan mukaan tilanne Nivalan seudulla ei ole nyt yhtä paha kuin kymmenen vuotta sitten.
Pakkanen uhkaa uusia istutuksia ja taimia
Kasvit kestävät lähtökohtaisesti hyvin pakkasta, mutta juuret ovat herkkä kohta etenkin nuorilla kasveilla.
– Mitä laajemmalle ja syvemmälle juuristo on ehtinyt levittäytyä, sitä paremmin kasvi selviytyy talvesta, Oulun yliopiston ylipuutarhuri Tuomas Kauppila kertoo.
Kauppilan mukaan kasvien lähtökohdat kevääseen ja kesään ovat nyt haastavat vuodenvaihteen sään takia.
– Herkimpiä ovat uudet istutukset. Kyllä tässä talvivaurioita voi tulla.
Vahinkoja ennakoi myös 40 vuotta taimi-alalla työskennellyt Jari Särkkä.
– Kyllä niitä tulee varmasti nytkin. Se on selvä, mutta täytyy toivoa, että vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi, Särkkä sanoo.
Ylipuutarhuri Kauppilalla on kotitarhureille yksi vinkki kesään, vaikka puu näyttäisikin kuolevan.
– Jos juurissa on kuitenkin elinvoimaa, puu voi kitua useammankin kesän, mutta toipua lopulta, joten heti ei kannata luovuttaa.
