Pitkät ja kovat pakkasjaksot ovat herättäneet huolta pikkulintujen tilanteesta. Etelä-Suomessakin pakkaset karkottivat vesilinnut muualle.
Kemissä Tuomo Karplund on juuri hiihtänyt 12 kilometrin mittaisen talvilintujen laskentareitin.
– Hiljaista oli. Metsässä ei tähän aikaan, ja erityisesti tänä vuonna, lintuja näy tai kuulu. Siellä ei näkynyt edes tavallisesti täällä viihtyviä vaelluslintuja, kertoo Meri-Lapin lintutieteellisen yhdistyksen Xenuksen varapuheenjohtajana toimiva Karplund.
Myös pihojen lintulaudoilla on ollut alkuvuonna hiljaista. Esimerkiksi Torniossa asuva Eero Huhtalo on ihmetellyt, kuinka helmikuun aikana lintulaudalla olleet jyvät eivät vähentyneet juuri yhtään.
– Olen ruokkinut lintuja vuosikausia. En muista, että lintujen määrä olisi koskaan vähentynyt näin paljon. Linnut ovat joko kuolleet kovien pakkasten aikana tai muuttaneet jonnekin muualle, Huhtalo arvelee.
Osa lähtee etelään, osa ei liiku lainkaan
Tuomo Karplundin mukaan osa linnuista on todellakin voinut kuolla alkutalven ankarissa olosuhteissa. Lintujen vähentyminen on kuitenkin jokavuotinen ilmiö.
Pitkien pakkasjaksojen aikana vaeltamaan tottuneet lintulajit lähtevät yleensä etsimään lämpöä etelämpää. Pohjoiseen jäävät linnut puolestaan liikkuvat vähemmän säästääkseen energiaa.
– Lintu joutuu miettimään, kannattaako ravinnon etsintä, jos siihen kuluu enemmän energiaa kuin mitä se voi saada löytämästään hyönteisestä, sanoo Karplund.
Tänä talvena lintujen vähäinen määrä on herättänyt huomiota myös Etelä-Suomessa.
– Meille on tullut jonkin verran ihmettelyjä vastaavasta ilmiöstä, eli pakkanen on vaikuttanut lintujen liikkumiseen myös etelässä, kertoo BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Aapo Salmela.
Salmelan mukaan lintutalvi on ollut etelässä hiljainen: marjalintuja ei ole näkynyt, ja kovat pakkaset ovat ajaneet myös vesilinnut kauemmas etelään talvea viettämään.
Tykkylumi peittää lintujen ruokavarastot
Salmelan ja Karplundin mukaan myös lumisateet ja puihin tarttunut tykkylumi ovat vaikuttaneet lintujen liikkumiseen ja ruoan saantiin.
Normaalina, kohtuullisen lumisena talvena linnut löytävät ruokavarastoja puista. Kuluneen talven aikana niiden on ollut vaikea löytää ruokaa tykkylumen tai märkänä sataneen lumen peittämistä puista.
– Linnut varastoivat ruokaa yleensä puun runkoihin, lahopuihin tai puiden ydinosiin. Nyt ne eivät ole päässeet varastoihin käsiksi, Karplund sanoo.
Karplund on huolissaan erityisesti metsässä elävistä linnuista. Esimerkiksi töyhtötiainen, kuusitiainen ja hömötiainen yrittävät selvitä metsässä ankaran talven yli.
– Ne eivät osaa tulla ruokintapaikoille ja ovat vielä enemmän olosuhteiden armoilla kuin asutuksen lähellä viihtyvät lajit.
Karplundin ja Salmelan mukaan tilanne palautuu ennalleen viimeistään kevään tullessa. Sään lauhtuessa linnut taas aktivoituvat.
– Kun sää on jälleen nollan tuntumassa tai vain muutamassa pakkasasteessa, niin näemme varmasti, että elämä vilkastuu, Karplund arvioi.
Salmela myös muistuttaa, että linnut liikkuvat talvella enemmän kuin uskotaan.
– Tyypillisesti esimerkiksi asuinalueilla talvehtivat linnut kiertävät päivässä monta ruokintapaikkaa. Sään lämmetessä ja valon lisääntyessä ne voivat jo välillä käydä katsastamassa pesimäreviirejä ja palata ruokinnoilla taas sään kylmetessä.
