Toppilan entisen sellutehtaan siilo äänestettiin vuonna 2009 Oulun rumimmaksi rakennukseksi. Nyt pahoin rapistunut betonikatedraali kunnostetaan avoimeksi tapahtumatilaksi
Juha Hintsala,
Paulus Markkula
Oulun Toppilassa, vuokrakerrostalojen ja opiskelija-asuntojen keskellä nousee betoninen maamerkki, jota Oulussa ei ole juuri osattu arvostaa, mutta joka kerää paikalle ulkomaalaisia arkkitehtuuri-intoilijoita pitkin maailmaa.
Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisarkkitehdin Alvar Aallon nuoruudentyö valittiin jopa Oulun rumimmaksi rakennukseksi vuonna 2009. Vaikka siilo oli suojeltu, jotkut odottivat sen purkamista.
Kaupungille ongelmaksi muodostunut rakennus huutokaupattiin vuonna 2020.
Suomesta ostajaa ei löytynyt, mutta lopulta Aallon perintöä vaaliva espanjalainen Factum-säätiö ja lontoolainen arkkitehtitoimisto Skene Catling de la Peña ostivat suojellun hakesiilon ja sitä ympäröivän tontin.
Hinnaksi tuli reilut 6000 euroa.
100 vuotta lisää elinaikaa
Uusien omistajien tavoitteena on muuttaa rakennus yli 500 neliömetrin kokoiseksi tapahtumatilaksi.
Aaltosiilo ry:n projektipäällikkö Valentino Tignanelli uskoo, että siilon kunnostus antaa rakennukselle 100 vuotta lisää elinaikaa.
– Luulen, että Toppilan siilon entisöinti edesauttaa myös muiden vanhojen teollisuusrakennusten kunnostamista Suomessa.
Klikkaamalla kuvia näet lisätietoja siilosta ja Aaltosiilo-hankkeesta.
Olemme hyvässä vauhdissa. Rahoitus on järjestetty ja aloitamme siilon sisätilan kunnostukset syksyllä.
Valentino Tignanelli
Siilon sisäpurkutyöt aloitetaan tänä syksynä. Betonirakennetta lukuun ottamatta miltei kaikki muu poistetaan. Siihen on varattu 100 000 euroa. Pohjakerroksen avaamiseksi vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkijuhlille tarvitaan vielä noin vajaa 200 000 euroa.
Näitä kuvia klikkaamalla näet, miltä siilo näyttää sisältä.
Modernin betoniarkkitehtuurin lähtölaukaus
Siilon historia alkaa 1920-luvun lopulta, kun Toppila Oy tilasi nousevalta arkkitehdiltä Alvar Aallolta ulkoasusuunnitelman selluloosatehtaalle.
Vuonna 1931 valmistunut siilorakennus oli Aallon luoman modernin betoniarkkitehtuurin lähtölaukaus. Sen arkkitehtoninen merkittävyys tunnistettiin heti. Vain 10 sentin paksuista valettua betonirakennetta pidettiin uraauurtavana saavutuksena.
Klikkaa kuvia, niin näet miltä siilo näytti Toppila Oy:n aikaan.
Toppila Oy:n tehdasrakennuksista alkanut Aallon teollisuusarkkitehtuuri sai myöhemmät ilmentymänsä esimerkiksi Kotkan Sunilan sulfiittisellutehtaan rakennuksissa.
Toppilan selluloosatehdas suljettiin kannattamattomana vuonna 1985. Suurin osa tehtaan jäljellä olevista rakennuksista on nykyään uusiokäytössä.
Vain hakesiilo jäi säiden armoille.
Muutetaan niin vähän kuin voi
Siilon sisätilojen remontointi alkaa tänä syksynä. Rakennus remontoidaan sen kulttuurihistorialliset arvot säilyttäen ja niin vähin muutoksin kuin mahdollista. Korjaukset tehdään yhteistyössä museoviraston kanssa.
Työn on tarkoitus olla valmista Oulun kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.
Siilon viereen rakennettavaan lisärakennukseen kaavaillaan tutkimuslaboratoriota, joka on omistettu kestäville rakennusmenetelmille. Se toimisi myös koulutustilana.
– Toivomme, että täällä voitaisiin opettaa digitaalisen rakennus- ja kulttuuriperinnön tallennus- ja tutkimustoimintaan liittyvää osaamista ja tutkimusta, toteaa Oulun museo- ja tiedekeskuksen korjausarkkitehti Raimo Tikka.
Siiloon on suunnitteilla muassa esiintymistiloja ja sen aikaisempaan toimintaan liittyviä havaintoesityksiä.
