Eduskunnan hallintovaliokunta kokoontuu iltapäivällä päättämään mietinnöstä. Sen pohjalta koko eduskunta pääsee keskustelemaan laista.
Kiistelty käännytyslaki saattaa edetä tällä viikolla eduskunnan äänestykseen.
Laki mahdollistaa turvapaikkahaun keskeyttämisen, jos Venäjä uhkaa Suomen turvallisuutta tai itsemääräämisoikeutta. Kyse on tilanteesta, jossa Venäjä ohjaisi ihmisiä rajalle tarkoituksella.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että laki rikkoo kansainvälisiä velvoitteita ja EU-oikeutta. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että laki voidaan käsitellä rajattuna poikkeuksena perustuslakiin.
Ennen kuin koko eduskunta pääsee käsittelemään lakia, hallintovaliokunnan on saatava mietintönsä valmiiksi. Se kokoontuu iltapäivällä.
Tässä neljä asiaa, mitkä käännytyslaissa hiertävät edelleen.
1. Käännytettävän oikeusturva
Käännytyslain tuorein vaihe liittyy rajalta käännytettävän oikeusturvaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuuli perjantaina asiantuntijoita ja antoi toisen lausunnon käännytyslaista.
Perjantain kokoukseen toimitetuista lausunnoista selviää, että kolmen asiantuntijan mielestä mietintöluonnos ei vastaa perustuslakivaliokunnan aiemmin esittämää huolta maahan pyrkivien oikeusturvasta.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvosteli lausunnossaan, että hallintovaliokunta puhuu maassa olevien oikeusturvasta, ei maahan pyrkivien oikeusturvasta. Asiasta kirjoitti aiemmin Helsingin Sanomat.
Perustuslakivaliokunta itse nosti oikeusturvan toteutumisen puutteet esille ensimmäisessä lausunnossaan. Hallintovaliokunta pyysi perustuslakivaliokuntaa katsomaan vielä kerran kohtaa, jossa puhutaan käännytettävien oikeusturvasta eli käytännössä heidän mahdollisuudestaan valittaa.
Perustuslakivaliokunta totesi perjantaina, että sen mielestä hallintovaliokunta on parantanut maahan pyrkivän oikeusturvaa. Vihreät ja vasemmistoliitto jättivät lausunnosta eriävän mielipiteen.
2. Tarvitsee poikkeuksellisen kannatuksen
Käännytyslaki edellyttää vahvan tuen mennäkseen läpi. Kiireellinen poikkeuslain käsittely eduskunnassa tarkoittaa, että viisi kuudesosaa äänistä on saatava lain taakse.
Siksi esitys ei voi mennä läpi ilman opposition tukea. Tähän mennessä keskusta on ilmoittanut, että se kannattaa lakia. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat sen sijaan arvostelleet esitystä.
Avainasemassa on suurin oppositiopuolue SDP, joka on vaatinut muutoksia käännytyslakiin. Puheenjohtaja Antti Lindtman (sd.) totesi viime viikolla, että puolueen tavoitteet ovat täytetty. Silti jotkut sosiaalidemokraatit aikovat äänestää lakia vastaan.
3. Toteutuivatko SDP:n vaatimukset?
Hallintovaliokunta on käsitellyt SDP:n muutoksia, muttei julkistanut mietintöluonnostaan. Luonnoksen nähnyt Helsingin Sanomat arvioi viime viikolla, että SDP:n muutokset hallintovaliokunnan mietintöluonnokseen eivät ole merkittäviä.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan SDP on esittänyt vaatimuksia ainakin rajavartijan ja rajalle tulleen vuorovaikutustilanteesta, haavoittuvassa asemassa olevan tunnistamisesta ja eduskunnan jämerämmästä roolista käännytyslain käyttöönotossa.
SDP edellytti, että perustuslakivaliokunnan pitää tarkistaa lakiehdotus vielä uudelleen. Tämä toive toteutui viime perjantaina, kun perustuslakivaliokunta piti kokouksensa.
4. Voimakasta kritiikkiä alusta asti
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että käännytyslaissa on kyse kansallisesta turvallisuudesta. Huomionarvoista on, että käännytyslaki on joidenkin asiantuntijoiden mielestä kelvoton ja asiantuntijoiden lausunnot on sivuutettu asian valmistelussa.
– Suomi ei voi kansallisella poikkeuslainsäädännöllä tehdä poikkeuksia niihin kansainvälisiin velvoitteisiin, joita meillä on EU:n jäsenvaltiona ja ihmisoikeussopimusten osapuolena, eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on arvioinut.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) mukaan laki voidaan käsitellä rajattuna poikkeuslakina. Valiokunta on katsonut, että poikkeukset ihmisoikeusvelvoitteista ovat rajattuja ajallisesti, alueellisesti ja sisälöllisesti.
Koska laki ei voi mennä läpi ilman SDP:n eduskuntaryhmän suuren enemmistön hyväksyntää, sosiaalidemokraattien kannat ovat olennaisia. On kerrottu, että SDP:stä lakia vastaan äänestävät ainakin Timo Harakka, Matias Mäkynen, Elisa Gebhard ja Nasima Razmyar.
– Me emme voi irtisanoutua yksipuolisesti kansainvälisistä sopimuksista ja rikkoa oman tahtomme mukaan EU-sitoumuksia, Harakka kommentoi viime viikolla Ylelle.
