Ennen somea Suomessa julkaistiin kymmenittäin omaperäisiä kylälehtiä. Nykyään ne ovat harvinaisia, mutta sitäkin sitkeämpiä. Kylälehti Meidän Kaamanen on sinnitellyt jo 30 vuotta.
Meidän Kaamanen -lehden alku kolme vuosikymmentä sitten oli vaatimaton. Lehti ilmestyi alun perin nelisivuisena monistevedoksena neljästi vuodessa. Tiedotteiden lomaan kaamaslaiset innostuivat kirjoittamaan tarinoita ja juttuja asioistaan sekä elämästään.
Tarinat ovat hyviä ja joskus jopa tosia. Esimerkkinä yksikin tarina erään naapurin hyysikän räjähtämisestä. Se ylitti uutiskynnyksen jopa Ylellä, silloisessa Lapin Radiossa. Tarina ei kerro mikä tai kuka sen vessan räjäytti, mutta yhtä epäillään, edelleen.
Aina silloin tällöin eteen putkahtaa myös uutinen. Haastattelua tehtäessä tuli tieto, että kylään oli syntynyt uusi asukas, poikavauva. Uutinen tosin kerrotaan vasta ensi vuoden lehdessä.
Omaan lehteen kirjoittamista kannustaa, ettei lehden julkaisuja liiemmin editoida. Jutut ovat saaneet ja saavat edelleen olla juuri kirjoittajien näköisiä.
– Ei päästetä siihen niin sanottua ammattilaista oikolukemista tai jotakin vastaavaa. Siten saadaan pidettyä se sen näköisenä, mikä se alkuperäinen tarkoitus on. Toivottavasti se myös pysyy sellaisena, sanoo Heikki Muhonen Kaamasen kyläyhdistyksen puheenjohtaja.
Kylälehdet kuihtuvat
Suomen kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti kertoo kylälehtien pikkuhiljaa hiipuneen muun muassa tekijöiden ikääntymisen vuoksi. Lehden teko on koettu vaivalloiseksi ja pienten kyläyhdistysten voimavarat ovat olleet monesti liian pienet painetun lehden julkaisemiseksi.
– Lehden fyysinen teko, kalliit painokustannukset ja jakeluhintojen raju nousu ovat ajaneet vapaaehtoistyönä julkaisuja tehneet kyläaktiivit usein lopettamaan lehdet, kertoo Arto Pirttilahti
Some, varsinkin facebook, on tarjonnut vaihtoehtoisen julkaisukanavan. Se on ilmainen ja helppo pitää ajan tasalla. Niinpä facebook on nykyään erilaisten kyläjulkaisujen mekka.
Harva kylä julkaisee enää omaa lehteä. Aktiivisinta on Pohjanmaalla, jossa ilmestyy vielä nippu painettuja kyläjulkaisuja. Yhteensä koko maassa on Arto Pirttilahden mukaan vain joitakin kyliä, jotka julkaisevat vielä omia lehtiään painettuna.
Meidän Kaamanen syntyi ihmisten tarpeesta
Meidän Kaamanen -lehti syntyi tarpeesta kertoa kylän asioista laajemmin. Tavoitteena oli tehokkaampi tiedottaminen kylän asioista ennen internetiä. Kyläyhdistyksen väki on tehnyt lehteä talkoilla koko ajan. Tänä keväänä päivänvalon näki 48- sivuinen juhlajulkaisu ”Meidän Kaamanen 30 vuotta”.
– Kylätoimikunta päätti kolmekymmentä vuotta sitten, että halutaan tavoittaa mahdollisimman moni kyläläinen, kerrotaan kylästä ja kylän tapahtumista ja mitä kokouksissa on päätetty, kertoo kyläaktiivi, Meidän Kaamanen -lehden toimituskunnan puheenjohtaja Maarit Jokinen.
14 viime vuotta Meidän Kaamanen on ilmestynyt kerran vuodessa.
Lehdellä on kyläyhdistyksen jäsenten lisäksi myös satapäinen vakiotilausporukka, joka kyselee lehden perään joka kevät ympäri Suomea.
– Nyt yritetään tavoittaa myös mökkiläisiä, että he tietäisivät, mitä Kaamasessa tapahtuu, kertoo Agle Kallas, yksi Kaamasen vahvoista naisista.
Meidän Kaamanen -lehti on painettu taloussyistä Virossa yli kymmenen vuotta. Edullisen sopimuksen järjesteli Agle Kallas. Sisältöön ei painotalossa kosketa.
Kyläpäällikkö Heikki Muhonen uskoo lehtensä tulevaisuuteen, nettiin ei mennä.
– Meidän Kaamanen -lehti on täysin riippumaton. Ei julkaise poliittisia juttuja eikä kielteisiä juttuja. Ainoastaan positiivista ja hyvää, kertoo Kaamasen kyläpäällikkö Heikki Muhonen.
