Seitsemän Eagle S -tankkerilla työskentelevää henkilöä on määrätty matkustuskieltoon, KRP kertoo. Matkustuskiellossa olevia miehistön jäseniä epäillään rikoksesta.
Matkustuskielto on kiinniottamista ja pidättämistä lievempi vapauteen kohdistuva pakkokeino, jonka avulla poliisi haluaa varmistua että henkilöt pysyvät tavoitettavissa tutkintatoimenpiteiden ajan, rikoskomisario Elina Katajamäki kommentoi KRP:n lähettämässä tiedotteessa.
– Tutkinta kuitenkin etenee koko ajan ja tilanne tarkentuu, eli on mahdollista, että matkustuskieltoon määrättyjen henkilöiden lukumäärä vielä muuttuu, Katajamäki sanoo.
Viranomaiset saivat vedenalaiset tutkimukset uudelleen käyntiin niiden oltua keskeytyksessä muun muassa huonojen sääolosuhteiden takia. Tutkimuksia tehdään aiemmin kuvatun raahausjäljen ympäristössä.
Lisäksi Porvoon Kilpilahden öljysataman lähellä olevassa tankkerissa jatketaan teknistä tutkintaa.
Tapauksessa on kuitenkin yhä paljon auki olevia asioita. Koostimme viisi kysymystä ja vastausta.
Mitä poliisi selvittää?
Poliisi epäilee, että alus on yhteydessä Suomenlahdella merenpohjassa tapahtuneisiin kaapelivaurioihin. Joulupäivänä Suomen ja Viron välinen sähkökaapeli ja neljä tietoliikennekaapelia rikkoutuivat. Esitutkinnan aikana selvitetään, onko kyse tarkoituksellisesta teosta vai vahingosta. Esitutkinta voi kestää vielä kuukausia.
Epäillyt rikosnimikkeet ovat törkeä tuhotyö ja törkeä tietoliikenteen häirintä. Törkeä tietoliikenten häirintä viittaa tietoliikennekaapelien vaurioitumiseen. Rikosnimikkeet voivat vielä tarkentua ja muuttua tutkinnan edistyessä.
KRP:n rikoskomisario Elina Katajamäki kertoi maanantaina Ylelle tutkinnan olevan niin alkuvaiheessa, että teon tarkoituksellisuudesta on vielä liian aikaista esittää minkäänlaisia arvioita.
Ylen aiemmin haastatteleman merioikeuden professorin Henrik Ringbomin mukaan ankkurin putoamisia mereen sattuu, mutta harvemmin alukset jatkavat matkaansa ja raahaavat ankkuria pohjaa pitkin.
Vedenalaisilla tutkimuksilla poliisi on saanut kartoitettua merenpohjasta kymmenien kilometrien mittaisen raahausjäljen alusta loppuun.
Maanantaina vedenalaisia tutkimuksia ei pystytty tekemään haastavien sääolosuhteiden vuoksi.
Mitä tiedetään miehistön taustasta?
Poliisin mukaan öljytankkerissa on noin kahdenkymmenen hengen miehistö. Miehistö on Intian ja Georgian kansalaisia.
Venäläisen tutkivan journalismin Istoriesin hankkimien asiakirjojen mukaan aluksen kapteenina toimi kaapelivaurioiden sattuessa 39-vuotias georgialainen mies.
Sivuston saamien venäläisten dokumenttien mukaan hänet vaihdettiin aluksen kapteeniksi Tanskan Skagenissa lokakuussa.
Mikä on miehistön tilanne?
Ketään ei ole toistaiseksi otettu kiinni tai vaadittu vangittavaksi, mutta käytännössä miehistön jäsenet eivät pääse poistumaan laivasta. Meritermein kuvattuna alus on ankkuroitumisesta huolimatta edelleen kulussa, jolloin aluksessa on oltava tietty määrä miehistöä.
– Laiva on edelleen merenkulussa, eli laiva ja laivan henkilöstö ovat edelleen laivan kapteenin johdon alaisuudessa, KRP:n Katajamäki kuvasi tilannetta maanantaina.
Katajamäen mukaan kuulusteluissa avainroolissa ovat henkilöt, jotka ovat vaikuttaneet laivan kulkuun tapahtuma-aikaan. Katajamäki ei kerro, kuinka montaa henkilöä kuulustellaan epäiltyinä.
Aluksen Caravella -varustamoa edustava asianajaja Herman Ljungberg on väittänyt, että aluksen miehistö ei ole saanut vapaasti syödä, nukkua tai käydä tarpeillaan.
Poliisi on kiistänyt asianajajan väitteet. Poliisin mukaan esitutkinnan aikana on pyritty turvaamaan kaikin keinoin sekä aluksen että aluksen henkilöstön hyvä kunto.
Ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista kuvasi Ylelle maanantaina yhteistyön miehistön kanssa sujuneen hyvin.
Onko alusta käytetty vakoiluun?
Meriliikenteeseen erikoistunut brittijulkaisu Lloy’ds List on väittänyt, että tankkeria olisi käytetty Venäjän “vakoilualuksena”. Julkaisun käyttämän nimettömän lähteen mukaan laivalla olisi ollut laitteita, joita käytettiin Naton meri- ja ilma-alusten radioliikenteen kuunteluun.
Poliisin tutkinnassa vahvistusta väitteille ei ole kuitenkaan löytynyt. KRP:n Elina Katajamäen mukaan alusta tutkittaessa ei ole tehty havaintoja vakoiluun liittyvistä laitteista.
Poliisi on takavarikoinut laivalta välineistöä, johon liittyen on käynnistetty tekninen tutkinta. KRP:n mukaan kyseessä on merenkulkuun liittyvää välineistöä.
Millaisia poliittisia vaikutuksia tapauksella on?
Poliittisella tasolla tapauksessa kiinnostaa erityisesti aluksen yhteys Venäjään.
Eagle S -alus on osa niin kutsuttua Venäjän varjolaivastoa, jonka avulla yritetään kiertää Venäjälle Ukrainan hyökkäyssodan takia asetettuja pakotteita. Ennen pysäyttämistään öljylastissa kulkeva alus oli matkalla Venäjältä Egyptiin.
Varjolaivaston käyttöön pyritään puuttumaan lisäämällä aluksia pakotelistalle. Joulukuussa hyväksytyn viimeisimmän pakotepaketin myötä EU-pakotteita on kohdistettu 79 alukseen. Pakotelistalle joutuneet alukset eivät esimerkiksi saa palvelua satamissa.
Venäjän varjolaivastossa toimivia aluksia voi olla asiantuntija-arvioiden mukaan jopa kolme tuhatta.
Ulkoministeriön mukaan Suomen tavoitteena on, että seuraavan pakotepaketin valmistelu EU:ssa alkaa viipymättä. Sen yhteydessä voitaisiin hyväksyä myös uusia varjolaivastolistauksia.
Tapaus kiinnostaa myös joulun istuntotauolla olevaa eduskuntaa. Eduskunnan puolustusvaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta pitävät perjantaina ylimääräiset kokoukset Itämeren tapahtumien vuosi.
