Pohjois-Savossa pienet koulut etsivät oppilaita yhä laajemmalta alueelta, mutta lapset eivät silti tahdo riittää opetuksen järjestämiseen.
Opettaja heiluttaa soittokelloa, jonka kilkatus häviää talvisaappaiden töminän ja lasten huudahdusten alle. Pohjois-Savossa sijaitsevan Pohjois-Pielaveden koulun välitunti on päättynyt.
Luokkiin rientää 34 lasta, jotka on jaettu kolmeen opetusryhmään. Ensi syksynä koulussa ei aloita yhtään eskaria. Kolmen vuoden kuluttua oppilaita arvioidaan olevan alle 20.
Jos suunta ei muutu, koulun ovet suljetaan kahden vuoden kuluttua.
Iso osa maaseutujen kyläkouluista on jo lakkautettu. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa toimi viime vuonna 1 975 peruskoulua. Kymmenessä vuodessa peruskoulujen määrä on vähentynyt 21 prosenttia.
Pielavedelläkin on käynnissä toinen kierros: Pohjois-Pielaveden koulu rakennettiin vuonna 2002 alueelta lakkautettujen pienempien kyläkoulujen tilalle.
Pielaveden kunnanvaltuustossa tehtiin keväällä aloite, jonka tavoitteena on selvittää, voisiko oppilaita tulla kouluun myös naapurikunnan Kiuruveden puolelta. Kunnan rajalle on matkaa kymmenen kilometriä, jota pidetään maaseudulla kohtuullisena koulumatkana.
Mutta lasten määrä vähenee voimakkaasti myös naapurikunnassa. Kyse ei ole vain opetuksen järjestämisestä, vaan kuntien ja kylien elinvoimasta.
Pohjois-Pielaveden koulunjohtaja Elina Savokallio kertoo, että koulun lakkauttaminen olisi huono asia koko kylän kannalta:
Kuka saa rajakylien lapset?
Kuntaliiton mukaan kunnat voisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Käytännössä se voisi olla esimerkiksi yhteisten opettajien palkkaamista tai etäopetuksen järjestämistä.
Tai kuten Pohjois-Pielavedellä pohditaan, uusien koululaisten kuljettamista naapurikunnan puolelta. Kuntaliitto suosittelee yhteistyötä etenkin kuntien reuna-alueilla, joista lapset saattavat kulkea pitkiäkin matkoja kuntakeskuksiin, vaikka lähin koulu olisi kuntarajan takana.
– Ennakoimme, että tarve yhteistyölle todennäköisesti kasvaa, kun ikäluokat pienenevät, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Perusopetuksen järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnat voivat kuitenkin sopia opetuksen ja koulukyytien järjestämisestä paikallisesti.
Opetuksen järjestäminen maksaa, mutta toisaalta kunnat saavat oppilaiden lukumäärän mukaan valtionosuuksia. Raha seuraa oppilaita siihen kuntaan, missä opetus järjestetään.
Kiuruvedellä suhtaudutaan Pielaveden ehdotukseen myönteisesti:
”Koulu on maalla asuvien viimeisiä palveluja”
Kiuruvedellä on tehty tänä talvena kouluverkkoselvitystä ja pohdittu erilaisia vaihtoehtoja opetuksen järjestämiseksi. Kaupungissa on tällä hetkellä neljä kyläkoulua sekä keskustassa sijaitseva Nivan koulu.
Kouluverkkoselvityksen ehdotuksista on etenemässä Kalliokylän koulun lakkautus. Osa oppilaista siirtyisi Rytkyn kyläkouluun, osa Nivan kouluun.
Uusia lapsia syntyi 7 500 asukkaan kaupunkiin viime vuonna vain nelisenkymmentä.
– Näen, että tässä kuntarajojen yli menevässä koulukeskustelussa ollaan kaikissa Suomen kunnissa aika myöhässä. Näitä ratkaisuja olisi pitänyt pystyä tekemään 20 vuotta sitten, kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoo.
Kuntaliiton mukaan yhteistyön vähyydelle on monia syitä. Moni kunta on halunnut ylläpitää juuri omia kouluja ja palveluja, joita pidetään elinvoimakysymyksenä. Päätökset on myös tehty niillä tiedoilla, jotka aikanaan olivat käytettävissä.
– Eihän silloin ollut tällaista näkymää, että ikäluokat näin merkittävästi valtakunnan tasolla laskevat, erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Markku Siponen (kesk.), jonka mielestä kouluyhteistyötä kannattaa selvittää.
Hän pitää Pohjois-Pielaveden koulua lähimpänä olevan Rytkyn koulun oppilasennustetta vakaana, eikä usko muutaman perheen vaikuttavan vielä oman kyläkoulun tulevaisuuteen.
– Koulu on kuitenkin niitä viimeisiä palveluja, mitä meille maalla asuville on tarjolla, joten jos kouluja pystytään tällaisen yhteistyön avulla pitämään, se on hyvä asia.
Myös Siposen mielestä kuntarajat ylittävää kouluyhteistyötä olisi pitänyt ryhtyä tekemään jo aiemmin. Hän nostaa esimerkiksi Lapinlahdella olevan Martikkalan koulun, joka suljetaan kesällä. Martikkalan koulussa kävi oppilaita viimeisinä vuosina myös Iisalmen puolelta.
– Voi olla, että joitakin pieniä kouluja olisi Pohjois-Savossakin pystytty säästämään, jos yhteistyöhön olisi lähdetty aiemmin, Siponen sanoo.
Kiuruveden kaupunginjohtajan Juha-Pekka Rusasen mukaan kuntarajat ylittävä yhteistyö olisi pitänyt aloittaa jo 20 vuotta sitten:
