Laihdutuslääkkeiden käyttäjien taustoista tiedetään vähän, kertoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
Tilastoista voidaan päätellä, että suurin osa heistä on todennäköisesti työssäkäyviä ja verraten hyvätuloisia, sillä yksityisesti hankitut laihdutuslääkkeet ovat merkittävä kuluerä.
Kelan tänään tiistaina julkistamien tilastojen mukaan yli puolet lihavuuslääkkeiden käyttäjistä on 45–65-vuotiaita. Noin 70 prosenttia heistä on naisia ja 30 prosenttia miehiä.
Kurko kertoo, että EU:n lääkeviranomaiselta myyntiluvan saaneelle lihavuuslääkkeelle tulee hintaa noin 3 000 euroa vuodessa.
– Se on aika iso summa laitettavaksi lääkkeeseen, ja ajattelisin, että ihan kaikille se ei ole taloudellisesti mahdollista, Kurko sanoo.
Lihavuutta hoidetaan diabeteslääkkeellä
Kelan hinta-arvio perustuu lääkkeeseen, jonka käyttötarkoitukseksi EU:n lääkeviranomainen on vahvistanut lihavuuden hoidon. Lääkettä myydään muun muassa Wegovy-kauppanimikkeellä.
Laihdutuslääkkeenä suosioon on kuitenkin ampaissut Ozempic, jolle lääkeviranomainen ei ole vahvistanut myyntilupaa laihdutuslääkkeenä. Se on tarkoitettu tyypin kaksi diabeteksen hoitoon.
Ozympic sisältää samaa vaikuttavaa ainetta – semaglutidia – kuin Wegovy.
Kelan tilastot eivät seuraa yksittäisten lääkemerkkien, vaan semaglutidin kulutusta, eikä Kela siksi määritä Ozympicille hintaa lihavuuslääkkeenä.
Nettikauppojen perusteella Ozempicin hinta on yli puolet pienempi kuin Wegovyn.
Kelan mukaan semaglutidia käytetään selvästi enemmän potilaan itse maksamana lihavuuslääkkeenä kuin tyypin kaksi diabeteslääkkeenä.
Lihavuuslääkkeitä osti Suomessa viime vuonna noin 108 000 henkilöä, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu perustuu lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön voimakkaaseen lisääntymiseen.
Kaikkiaan suomalaiset käyttivät lihavuuslääkkeisiin yhteensä 90 miljoonaa euroa. Tästä potilaiden maksaman käytön osuus oli 93 prosenttia, mikä tarkoittaa, että suurin osa lääkkeistä määrätään yksityiseltä puolelta.
Kelan tilastoissa eivät näy muun muassa ulkomaisista nettikaupoista hankitut lääkkeet.
Hoidosta kokonaisvaltaista
Lihavuuslääkkeiden käyttäjiä tutkitaan laajalti, koska lihavuus on yleistynyt. Lihavuutta pidetään eri taudeille altistavana riskitekijänä.
Kelan erikoistutkijan mukaan Suomessa tulisi kehittää kansansairauksien kokonaisvaltaista hoitoa, josta saisi tukea elintapamuutoksiin.
Kurko sanoo tutkimusten osoittavan, että lihavuuden lääkehoitoja on käytettävä säännöllisesti mahdollisesti koko elinikä.
– Toivon, että henkilöillä, jotka lääkkeitä käyttävät on mietittynä, minkälaisesta lääkehoidosta on kysymys ja että siihen lähdetään tilanteessa, jossa potilas on valmis sitoutumaan mahdollisesti elinikäiseen hoitoon, Kurko sanoo.
Kurkon mukaan hoidossa on hyvä olla tukena sekä ravitsemus- että fysioterapiaa kuin myös psykologista apua.
Jos lääkkeet ovat osa kokonaisuutta, sen aloittamista tulisi harkita huolella.
– Jos ollaan tilanteessa, että lääkehoitoa pitää miettiä, niin sitä saataisiin pohtia rauhassa potilaan kanssa, Kurko toivoo.
Kelan asiantuntijalääkärin Pia Pajusen mukaan kilot voivat tulla takaisin, jos hoito jää kuuriksi.
Kurkon mukaan esimerkiksi Englannissa hoitoja on mietitty kokonaisvaltaisemmin.
– Meillä ei ole ymmärretty elintapaohjauksen tärkeyttä. Toivottavasti myös meillä pystytään miettimään, miten ihmisiä voidaan auttaa paremmin, Kurko sanoo.
Lihavuus on elintapasairaus, joka vaatii elintapamuutosta, kertoo kelan asiantuntijalääkäri Pia Pajunen:
