Valokuvausliikkeiden määrä on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla, mutta vaikeiden aikojen yli sinnitelleillä ketjuilla menee nyt hyvin.
Tyypillinen asiakas on sellainen, joka haluaa tilauksensa heti. Tämän tietää yrittäjä Viktor Andersson, kuvantekijä jo kolmannessa polvessa.
– Asiakkaille nopeus on valtti. Heille on tärkeää, että työt saadaan hoidettua paikan päällä saman tien, hän sanoo.
Haastatteluhetkellä Andersson työskentelee Kuvatehtaan Citycenterin toimipisteessä Helsingin ydinkeskustassa.
Vuoden kiireisimmät päivät sijoittuivat joulun alle. Printterit ruksuttivat kuvia vielä aattonakin. Nyt on rauhallisempaa, mutta asiakkaita lampsii sisään tasaisena virtana.
Pääkaupunkiseudulla toimiva Kuvatehdas teki viime vuonna myynnissä noin 15 prosentin kasvun vuoteen 2023 verrattuna.
Toimitusjohtaja Ilpo Andersson on tyytyväinen lukuihin, sillä erilaiset kulut veroista vuokriin ja palkkoihin ovat nousseet.
– Tämä on todella kilpailtu ala, ja asiakkaat ovat hyvin hintatietoisia. Onneksi olemme pystyneet olemaan aallonharjalla ja rekrytoimaankin, Andersson kertoo.
Lakimuutos pakottaa passikuviin
Myös pääkaupunkiseudulla toimivan Fotoyks-ketjun vuosi 2024 oli noususuhdanteinen.
Ketjun liiketoimintajohtaja Päivi Helenius kertoo, että säpäkkään kasvuun on tarkoitus investoida lokakuussa vaihtuneen uuden omistajan ohjauksessa tulevinakin vuosina.
– Ei ole mitään tarkoitusta jarrutella, vaan päinvastoin painaa kaasua, Helenius sanoo.
Helenius uskoo, että Suomeen jääneet toimijat ovat hyötyneet siitä, että Ifolor lopetti kuvatuotantonsa Keravalla vuonna 2023. Se keskitti toimintansa Sveitsiin, mutta jatkaa verkon kautta edelleen toimintaansa Suomessa.
Ympäri maata toimivasta Tunnin Kuvasta kerrotaan lyhyesti, että myös sen tulos on kasvussa.
Yksi yleisimmistä syistä saapua valokuvaliikkeeseen on virallisen passikuvan ottaminen. Vielä ennen vuotta 2016 passi oli voimassa vuosikymmenen. Nykyään passi pitää uusia viiden vuoden välein. Lisätyötä teettää se, ettei lapsia voi enää merkitä huoltajan passiin.
– Lasten kuvaaminen passia varten eroaa aikuisista siinä, ettei kukaan ole koskaan sanonut, että onpa kauhea kuva, Viktor Andersson sanoo ja nauraa.
Diginatiiveille filmikuvaus on eksoottista
Kuvatehtaan toimitusjohtaja Ilpo Andersson muistaa, että vielä 90-luvulla Helsingin ydinkeskustassa valokuvausliikkeitä oli kylki kyljessä. Siihen aikaan pahin kilpailija oli VR, sillä asiakkailla oli aina kova kiire junaan.
– He valitsivat sitten sen liikkeen, jonka jonon näkivät liikkuvan nopeimmin, Andersson sanoo.
Digikuvaamisen myötä moni valokuvausliike on lopettanut toimintansa. Kivijalassa tai kauppakeskuksessa palveleva valokuvausliike alkaa olla isojen kaupunkien ulkopuolella harvinaisuus.
Kasvu on keskittynyt muutamalle ketjulle, jotka ovat kärvistelleet yli digikuvauksen nousun ja korona-aikojen. Positiivista kehitystä selittää osaltaan se, että perinteinen filmikuvaus on taas muodissa. Filmiä myydään niin paljon kuin vain hyllyyn saadaan.
Yrittäjä Viktor Andersson uskoo, että filmille kuvaaminen on nuorelle ikäluokalle eksoottista ja kiehtovaa. Edes filmien korkeat hinnat eivät tunnu haittaavan retroharrastusta. Etenkin nuoret naiset ovat ottaneet filmikuvaamisen omakseen. Omien vanhempien vanha pokkarikamera kulkee monen diginatiivin laukussa.
– On erilaista valita kuvakohteet tarkkaan ja jännittää lopputulosta loputtoman puhelinräiskimisen sijaan, Andersson tietää.
30-vuotias Andersson käyttää itsekin kertakäyttökameroita festivaaleilla ja juhlissa.
Filmikuvauksen ja erilaisten kuvatuotteiden suosio johtuu hänen mielestään siitä, että ihmiset haluavat panostaa merkityksellisiin asioihin, koska rahankäyttöä joutuu nykyisessä matalasuhdanteessa miettimään tarkoin.
– Ihmiset haluavat ihan konkreettisia kuvia. Niissä muisto säilyy eri tavalla kuin puhelimessa, jossa kuvia voi olla tuhansia ja tuhansia.
