Perintöjä päätyy valtiolle ja kunnille, jos perijää ei ole tai jos hän kieltäytyy. Viime vuonna näin kertyi ennätysmäiset 63 miljoonaa euroa. Vierailimme perintöasunnossa.
Valtio peri viime vuonna ennätysmäärän omaisuutta kuten asuntoja, metsää, maata ja rahaa. Perintö menee valtiolle, jos kuolleelta puuttuvat perilliset, eikä henkilö ole tehnyt testamenttia. Toinen vaihtoehto on, että perilliset luopuvat perinnöstä.
– Valtiolle tulevat perinnöt ovat voimakkaalla kasvu-uralla. Viime vuosina perintöjä on tullut kappalemääräisesti noin 40 prosenttia takavuosia enemmän, ja myös alkuvuosi näyttää samansuuntaiselta, sanoo Valtiokonttorin johtava lakimies Marjukka Vallioniemi.
Yksi tällainen perintö on Helsingin Vuosaaressa sijaitseva kerrostaloasunto. Tämän artikkelin pääkuvaa klikkaamalla voit katsoa kuvaa vierailultamme tässä kohteessa, joka välittäjän mukaan on hyvin tyypillinen tapaus.
Kolmen viime vuoden aikana kuolinpesiä on tullut valtiolle noin 400 joka vuosi. Viime vuonna Valtiokonttori teki päätökset ennätysmäisestä 63 miljoonan euron suuruisesta omaisuudesta.
– Joukossa oli toki useita miljoonaperintöjä, mutta pääosin kuolinpesien määrän ja perintösummien kasvua selittävät sukujen pienentyminen, ikääntyminen ja koronallakin lienee yhä vaikutusta. Lisäksi saimme purettua edellisvuodelta kertynyttä perintösumaa, mikä vaikutti lopputulokseen.
Kaikki perintö ei jää valtiolle. Valtio tosin valitsee ensin ja vasta sitten osille pääsevät muut, kuten vainajan kotikunta.
– Jos pesässä on huomattava määrä varoja, niin osa otetaan valtiolle ja osa omaisuudesta voidaan antaa perinnön jättäjän läheiselle esimerkiksi avopuolisolle. Myös esimerkiksi luonnonsuojelualueeksi soveltuva maa- ja metsäomaisuus pidetään yleensä valtiolla, Vallioniemi sanoo.
– Kunnille pesistä jää yleensä rahaa, asuntoja ja kiinteistöjä, hän sanoo.
Valtio ja kunnat eivät maksa perinnöistään veroa. Perinnönjättäjän läheiset sen sijaan maksavat perintöveron saamastaan omaisuudesta.
Ongelmapesiä sysätty valtiolle hoidettavaksi
Vallioniemen mukaan viime vuosina on lisääntynyt ilmiö, jossa perilliset luopuvat perinnöstään, koska se on vaikea muuttaa rahaksi.
– Viime vuonna meillä oli näitä luopumisia 45 kappaletta, mikä on puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on hyvin ikävä suuntaus.
Usein kyse on vaikeasti myytävästä asunnosta tai kiinteistöstä. Tällaisissa tapauksissa Valtiokonttori joutuu yleensä myymään kohteen pesänselvitysvelkojen kattamiseksi.
– Ei se ole valtiolle sen helpompaa lähteä tällaista kohdetta realisoimaan. Usein niistä ei edes saa niin paljon varoja, että ne kattaisivat pesän kustannukset. Siitä aiheutuu kuluja valtiolle ja viime kädessä meille kaikille veronmaksajille.
Ongelmapesiä on siis sysätty valtion hoidettavaksi?
– Näin voisi sanoa. Valtion perimysjärjestelmää ei ole tarkoitettu tällaiseen, kun perillisiä on kerran olemassa, Vallioniemi sanoo.
Pääosin valtio ja kunnat ovat kuitenkin perinnöissään voiton puolella.
Perintöjen jättäjille onkin syytä olla kiitollinen, sillä varat käytetään kaikkien hyväksi.
– Valtiolla käyttötarkoitusta ei ole määritelty eli rahavarat menevät budjetin katteeksi. Kunnilta kuitenkin edellytämme tiettyä käyttötarkoitusta, kun ne hakevat perintöä itselleen. Yleensä varat käytetään kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden tai sivistyksen edistämiseen, Vallioniemi sanoo.
