Yhdysvaltain uudet tuontitullit kuohuttavat niin pörssikursseja kuin valtionjohtajia. Presidentti Donald Trump ilmoitti keskiviikkona tuontitulleista ”kaikille maan kauppakumppaneille”.
Kokosimme tähän keskeiset tiedot siitä, mitä tullit ovat ja millaisia vaikutuksia niillä on.
Mitkä tuontitullit?
Kaikille Yhdysvaltoihin tuottaville tuotteille asetettiin vähintään 10 prosentin tulli.
Useille maille asetettiin lisäksi lisätulleja.
Esimerkiksi Euroopan unionin maiden tullit ovat 20 prosenttia, Kiinan 34 prosenttia ja Japanin 24 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi Venäjälle ei asetettu ollenkaan edes 10 prosentin tuontitulleja.
Tuontitulli tarkoittaa maksua, joka peritään valtion rajan yli tulevista tuotteista. Sen määrä lasketaan tuotteen hinnasta.
Esimerkki: Jos suomalainen yritys vie Yhdysvaltoihin sadan euron arvoisen tavaran, siitä peritään lisäksi 20 euron tullimaksu. Tullimaksun maksaa maahantuoja – esimerkiksi yhdysvaltalainen yritys, joka haluaa myydä suomalaista tavaraa Yhdysvalloissa.
Tullimaksu maksetaan Yhdysvaltain verottajalle ja se päätyy Yhdysvaltain valtion kassaan.
Miksi Trump asetti tullit?
Tullit ovat keskeinen osa Trumpin kauppapolitiikkaa.
Trump ei pidä siitä, että Yhdysvaltain kauppatase on alijäämäinen. Kauppataseen alijäämä tarkoittaa, että Yhdysvaltain viennin arvo on pienempi kuin tuonnin.
Muista maista siis viedään Yhdysvaltoihin tuotteita suuremmalla summalla kuin niihin tuodaan amerikkalaisia tuotteita.
Trump on kuvaillut muita maita huijareiksi ja ryöstäjiksi ja väittänyt, että ne käyttävät Yhdysvaltoja hyväkseen.
Trump näkee, että tullit kannustavat yrityksiä siirtämään tuotantoa Yhdysvaltoihin ja kansalaisia ostamaan kotimaisia tuotteita.
Useat talousasiantuntijat eivät jaa Trumpin uskoa tullien tehoon. Päinvastoin niiden uskotaan jarruttavan maan yrityksiä ja heikentävän talouskasvua.
Miten tullit vaikuttavat Suomeen?
Tullit ovat kova kolaus Suomen taloudelle, arvioivat asiantuntijat.
Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo, että tullit uhkaavat syödä kokonaan Suomen tälle vuodelle ennustetun talouskasvun.
Talouskasvun tyssääminen voi johtaa monenlaisiin seurauksiin: työpaikkoja voi lähteä ja korot voivat laskea.
Brotherus sanoi torstaina Ylelle, että tullit vaikeuttavat erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten vientiä ja tuontia. Suomen vienti Yhdysvaltoihin oli viime vuonna 11 prosenttia kokonaisviennistä.
Miten tulleihin vastataan maailmalla?
Tullit voivat laukaista maailmanlaajuisen kauppasodan.
Eri maiden johtajat ovat reagoineet tulleihin enimmäkseen pettymyksellä. Yhdysvaltoja uhkaavat laajat vastatullit.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi, että EU on valmis vastaamaan tulleihin ja valmistelee lisätoimenpiteitä suojellakseen omia etujaan.
Kiina taas vaatii Yhdysvaltoja perumaan tullit. Jos näin ei käy, Kiina lupaa vastatoimia ”suojellakseen omia oikeuksiaan ja etujaan.”
Monet maat haluaisivat kuitenkin mieluiten neuvotella Yhdysvaltojen kanssa. Von der Leyenin mukaan EU on aina valmis neuvotteluihin.
Myös esimerkiksi Norja pyrkii neuvottelemaan tullimaksuista, ja Britannia haluaisi solmia kauppasopimuksen Yhdysvaltain kanssa.
Miten Suomi reagoi?
Suomi toimii yhdessä Euroopan unionin kanssa. EU pyrkii ensin neuvottelemaan, mutta valmistelee myös vastatoimia.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi torstaina, että EU yrittää ensin hakea neuvotteluratkaisua. Jos neuvottelut eivät onnistu, Yhdysvallan tulleihin vastataan.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb kehottaa valtionjohtajia parantamaan kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltojen kanssa, jotta ratkaisu kauppasotaan löytyy.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) totesi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomen pitäisi yrittää neuvotella kauppasotaan kahdenvälistä sopimusta turvatakseen vireillä olevat jäänmurtajakaupat. Orpo kuitenkin tyrmäsi kahdenväliset neuvottelut ja sanoi, että Suomi ei irtaudu EU:n yhteisestä rintamasta.
Miten pörssit reagoivat?
Tulliuutinen aiheutti pörsseissä mahalaskun.
Wall Streetillä tärkeimmät osakeindeksit avautuivat roimaan laskuun. Teknologiajättien osakekurssit olivat rajuimmillaan 7–9 prosentin laskussa pörssipäivän alkaessa, mutta lasku hieman loiveni päivän edetessä.
Helsingin pörssin yleisindeksi päätyi 2,5 prosentin laskuun. Pörssipäivän päättyessä Nokian osake oli halventunut 7,9 prosenttia.
Myös Aasian pörssit romahtivat.
Tulliuutiset olivat huonompia kuin etukäteen osattiin odottaa, Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto arvioi.
Tullit julistettiin myös pingviinien saarille
Tullit iskevät myös erikoisiin paikkoihin – jopa sellaisiin, joissa ei asu ihmisiä lainkaan.
Tullilistalta löytyy esimerkiksi Heard ja McDonaldinsaaret, Etelämantereen kupeessa sijaitseva saariryhmä, jolla asuu lähinnä pingviinejä. Saaret kuuluvat osaksi Australiaa ja niillä on maassa erityisasema.
Myös Australiaan kuuluvalle Norfolkin saarelle asetettiin korkeammat tullit kuin Australialle itselleen. Saarella asuu parituhatta ihmistä.
Australian pääministeri Anthony Albanese kuvaili saarten tulleja ”yllättäviksi ja oudoiksi”.
