Allianssi sopii suuriin liikennehankkeisiin, joissa on budjetin alittuessa jakovaraa. Professori uskoo, että Tampereella jo vuosia käytössä ollut malli on tulevaisuutta koko maassa.
Kun tilaaja, suunnittelija ja rakentaja ovat rakennushankkeissa mukana tiiviisti alusta asti, aikataulut ja budjetti pitävät. Siksi allianssimalli on tulevaisuudessa käytössä kaikissa isoissa infrahankkeissa.
Näin uskoo Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen.
– Allianssimallin etu on, se että siellä tieto kulkee. Kun rakennusvaiheessa ilmenee jotain poikkeavaa, kaikki ovat saman katon alla ja samojen tietojärjestelmien äärellä. Kaikilla on sama tilannekuva. Tämä mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoinnin, Liimatainen sanoo.
Tuorein esimerkki mallin toimivuudesta on Tampereen ratikan toinen vaihe.
Vaikka koronapandemia ja Ukrainan sota aiheuttivat rakennusaikana hankaluuksia, liikennöinti uudella raideosuudella käynnistyi aikataulun mukaisesti tammikuussa. Kustannusarvio alittui 7,5 miljoonalla eurolla.
Tavoitekustannus rinnakkaishankkeiden kanssa raitiotien osalle 2 oli noin 127 miljoonaa euroa. Siitä raitiotietä koskeva osuus on 92,5 miljoonaa euroa.
Budjetin alittaminen, etenkin näin suuri, on professorin mukaan harvinaista. Liimatainen laskee onnistumisen nimenomaan hankemallin ansioksi.
Samaa mieltä on Tampereen Raitiotieallianssin projektipäällikkö Timo Kuusela.
Vaikka kalenterin ja kustannussuunnitelman noudattaminen onnistuisi muillakin malleilla, allianssissa yhteinen määränpää on kirkkaampi.
– Tilaaja määrittelee tavoitteet, jotka sovitetaan projektiin yhdessä kaikkien osapuolten kesken. Sen jälkeen tilaaja pystyy konkreettisilla mittareilla seuraamaan omia tavoitteitaan. Tottakai kustannukset ja aikataulu ovat usein tilaajalle ne merkittävimmät tavoitteet, Kuusela sanoo.
Laaditaanko budjetit liian löyhiksi?
Tampereella allianssimallilla on rakennettu jo pitkään.
Ensimmäinen mallilla toteutettu hanke oli vuonna 2016 avattu Rantatunneli. Se alitti budjettinsa lähes miljoonalla eurolla ja valmistui puoli vuotta alkuperäistä aikataulua aiemmin.
Kesällä 2021 ratikan ensimmäinen osa valmistui sekin etuajassa. Budjetti alittui tuolloin noin 30 miljoonalla eurolla.
Kertovatko alitukset siitä, että kustannusarviot laaditaan alunperinkin liian löyhiksi?
Timo Kuuselan mukaan kyse ei ole siitä. Allianssin laatiman budjetin tarkastavat ulkopuoliset asiantuntijat.
– Arvioita tarkistetaan yhdessä, jotta niihin ei jäisi ylimääräistä puskuria tai riskiä. Kustannukset vedetään niin tiukaksi kuin parhaan osaamisen mukaan on mahdollista.
Tavoitekustannusten määrittäminen on hankala vaihe. Myös budjetin alittuessa on vaikea osoittaa, missä tarkalleen ottaen säästettiin.
– Kokonaisuus muodostuu, kun käydään läpi edellisen viikon tai kuukauden työvaiheita ja kehitetään työskentelyä matkan varrella. Jatkuva kehittäminen ja toteuman seuraaminen on iso selittävä tekijä, Kuusela sanoo.
Allianssi on sopuisa malli
Toisinaan suuret rakennushankkeet jumittuvat torailuun. Erimielisyydet hidastivat esimerkiksi pääkaupunkiseudun Länsimetron valmistumista. Ongelmien yhteydessä aliurakoitsija totesi, että riitely kuuluu rakennusalaan.
Yksi allianssimallin etuja on sopuisuus.
– Kaikki asiat käydään läpi käynnistysvaiheessa. Kun töitä aletaan tehdä, vuoropuhelu on käynnissä, eikä siinä pitäisi tulla enää suurempia kiistoja toteutuksen aikana, professori Heikki Liimatainen sanoo.
Allianssi sopii suuriin liikennehankkeisiin, joissa on budjetin alittuessa jakovaraa. Jos hanke on pieni, kustannushyödyt jäävät olemattomiksi.
Liimataisen mukaan muutoin on vaikea keksiä, mihin malli ei sopisi.
– Ehkä jos tulee vakava ongelma liittyen johonkin allianssin osapuoleen, uuden yhteistyökumppanin ottaminen tilalle kesken kaiken voi tietysti olla vaikeaa. Toisaalta se olisi vaikeaa perinteisenkin sopimusmallin kanssa.
