Jos liikkumisesteinen haluaa pysäköidä TAYSissa, pitää auto jättää joko ulos tai valita hallipaikka, jossa ei välttämättä ylety maksuautomaatille. Invalidiliiton asiantuntija kummeksuu ratkaisua.
Maria Mäkelä,
Kirsi Matson-Mäkelä
Maailma on rakennettu 180-senttiselle ihmiselle, sanoo tamperelainen Eero Herranen. Sen 110-senttinen Herranen huomaa muun muassa pankkiautomaatilla, pullonpalautusautomaatilla ja buffetpöydässä.
Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) parkkihallissa maksuautomaatti on niin korkealla, että Herranen ei yllä maksamaan. Hän käy sairaalan lastenosastolla vapaaehtoistöissä.
– Jos tulen sairaalaan morjestamaan lapsia osastolle, minua ei vähääkään kiinnosta silloin miettiä, miten täällä pysäköin.
TAYSissa pysäköinti on muuttunut elokuussa niin, että halliin parkkeeraamisesta maksavat nyt kaikki.
Aiemmin pysäköinti hallissa oli ilmaista liikkumisesteisen (LE) pysäköintitunnuksella, eikä Herrasenkaan tarvinnut käyttää automaattia.
TAYSin maksuttomat LE-pysäköintipaikat siirrettiin hallista ulkotiloihin. Näin taataan Pirkanmaan hyvinvointialueen mukaan tasavertaisuus.
Automaattiongelma ei Herrasen mukaan koske pelkästään lyhytkasvuisia.
– Sairaalaympäristössä on hyvin todennäköistä, että täällä käy autolla joko väliaikaisesti tai pysyvästi pyörätuolissa istuvia ihmisiä.
Herranen ymmärtää, että vanhemmissa rakennuksissa kaikkia estettömyysasioita ei ole otettu huomioon. Uusien kohteiden ongelmat ihmetyttävät.
– Kun rakennetaan uutta, sekin tehdään vielä suureksi osaksi sille 180-senttiselle ihmiselle, jotta hänellä elämä olisi mahdollisimman helppoa.
Sovelluksella voi maksaa esteettömästi
TAYSin parkkihallia operoi Europark. Yhtiön toimitusjohtaja Christer Hede myöntää, että automaatit ovat esteettömyyssuosituksia korkeammalla.
Automaattien näytön keskikohta on 145 sentin korkeudella, kun suositeltu käyttökorkeus on 90–110 senttiä.
Toimitusjohtajan mukaan kyseessä on kompromissi.
– Se on suurimmalle osalle asiakaskunnasta toimivin ratkaisu, Hede sanoo.
Palautetta tulee hänen mukaansa enemmän, jos automaatit ovat ihmisten mielestä liian alhaalla.
Heden mukaan parkkihallien invapaikat ovat vähällä käytöllä, koska katujen varsilla on usein ilmaisia parkkipaikkoja liikuntaesteisille. Siksi halleihin ei ole hänen mukaansa tarvetta lisätä matalampia automaatteja.
Pirkanmaan hyvinvointialueen kiinteistöpäällikkö Saara Vänskä sanoo, ettei maksuautomaattien korkeudesta ole tullut palautetta. Hän aikoo selvittää asiaa.
– Aion selvittää, onko pysäköintioperoijalla mahdollisuutta esimerkiksi vaihtaa yksi automaatti matalammaksi.
Sekä Hede että Vänskä muistuttavat, että pysäköinnin voi maksaa myös ilman automaattia. Pysäköinnin voi maksaa sovelluksella, verkossa ja laskulla.
Metrin korkeus olisi sopiva
Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa kummastelee, miksi liikuntaesteisten oikeus ilmaiseen pysäköintiin haluttiin alunperin poistaa parkkihallista.
– On se nyt aika kurja tilanne. Näkisin, että tässä tapauksessa nopein tapa korjata tilanne olisi se, että LE-pysäköintitunnusta käyttävän henkilön ei tarvitsisi toistaiseksi maksaa pysäköinnistä ollenkaan, koska hän ei voi maksaa paikan päällä.
Herranen on törmännyt automaattiongelmiin myös muualla. Hän joutuu valitsemaan esimerkiksi huoltoaseman sen perusteella, minkä aseman maksuautomaatille hän ylettyy.
Hän toivookin standardia, joka määrittelisi automaattien toiminnot esimerkiksi noin metrin korkeudelle.
– Pitkä pystyy kumartumaan helpommin kuin minä pystyn venyttämään kaulaa.
