maanantai, 25 marraskuun

Muovin tuotanto on kaksinkertaistumassa vuoteen 2050 mennessä. Se lisää merten muoviroskaa entisestään.

Syksy on YK:n jättimäisten ympäristökokousten täplittämä. Lokakuussa Kolumbian Calissa etsittiin ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja Bakussa päättyi juuri ilmastokokous.

Tänään alkaneessa kokouksessa Etelä-Korean Busanissa yritetään viimeistellä kansainvälinen muovisopimus. Suman päättää aavikoitumiskokous Saudi-Arabian Riadissa joulukuun alussa.

Kokoukset ovat menneet takkuillen ja Busanissakin YK-maat ovat vaikean tehtävän edessä. Sopimuksen tulisi kattaa koko muovin elinkaari eli tuotanto, käyttö, kierrätys ja jätehuolto.

Kunnianhimoisin tavoite on saada muovin tuotanto laskuun. Haaste on kova, sillä tuotanto on jyrkässä kasvussa ja näillä näkymin kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä.

Suomen pääneuvottelija Tuulia Toikka kertoo rintamalinjojen olevan jyrkät eikä kireä maailmanpoliittinen tilanne helpota asiaa. EU ja 70 muuta maata ajavat tuotannon laskua. Raakaöljystä valmistettavan muovin tuottajamaat panevat vastaan.

– Muoviraaka-aineen tuottaminen on öljyn käytön yksi suurimmista alueista tulevaisuudessa. Kun energiasektorilla tehdään ilmastotoimia, muovin valmistamisen merkitys öljyntuotannossa kasvaa, Toikka sanoo.

Yhdysvallat teki kesällä täyskäännöksen ja liittyi kunnianhimoisten maiden joukkoon. Päätöksen vipuvoima muihin suurimpiin pelureihin kuten Kiinaan ja Intiaan on merkittävä.

Yhdysvalloissa valta on kuitenkin vaihtumassa. Tulevan presidentin Donald Trumpin ilmasto- ja ympäristölinjaukset herättävät huolta.

– Olisi hyvin tärkeää sopia Busanissa sellaisesta sopimuksesta, johon Yhdysvallat pystyy myöhemmin liittymään. Tällaisen valtiosopimuksen voimaan astumiseen menee yleensä muutama vuosi. Sittenhän sitä edetäänkin jo kohti seuraavia vaaleja, ja toiveena olisi, että Yhdysvallat hyväksyisi sopimuksen siinä vaiheessa, Toikka sanoo.

Neuvotteluissa hiertää myös rahoitus.

Muovia hankala korvata

Muovia on monessa paikassa ja sille löydetään koko ajan uusia käyttötarpeita. Muovin ominaisuudet ovat monella tapaa ylivoimaiset: se on kevyttä, joustavaa ja kestävää.

Muovi löytää myös uusia alueita.

– Kasvu tulee pääosin kehittyvistä maista, joissa ei ole jätehuoltojärjestelmiä, ei putkia, ei ajoneuvoja, ei muoviosia siinä laajuudessa. He kirivät siihen käyttöön, mitä meillä on. Länsi-Euroopassa ei enää kasvua oikeastaan ole, kertoo Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä.

Muovi on myös hankala korvata. Kärhä muistuttaa, että muovin avulla on yli sadan vuoden aikana raivattu paljon pahaa pois.

– Muovi ei ole sillä tavalla laajasti ja ja hyvällä tavalla korvattavissa. Useasti mentäisiin ojasta allikkoon, huonoihin tuotteisiin, Kärhä sanoo.

Muovia voidaan valmistaa raakaöljyn sijaan biopohjaisista aineista, mutta tällä polulla otetaan vasta ensi askeleita.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Niskanen kertoo, että biopohjaista polyeteeniä voidaan valmistaa esimerkiksi etanolista, joka on vuorostaan tuotettu esimerkiksi sokeriruo’osta. Etanoli voidaan muuttaa kemiallisin menetelmin eteeniksi, polyeteenin raaka-aineeksi.

Eteeniä voidaan valmistaa myös hiilidioksidista vihreällä sähköllä.

Kolmantena ei sovi unohtaa muovijätteen kemiallista kierrätystä, jonka merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Muovijäte muutetaan korkeassa lämpötilassa raakaöljyä muistuttavaksi tuotteeksi, joka voidaan jatkokäsittelyllä muuttaa mm. eteeniksi, Niskanen kertoo.

Kierrätys vielä vähäistä

Ympäristöministeriön Tuulia Toikan mukaan tärkeätä olisi päästä muovin kertakäytöstä.

Siinä onkin edistytty: esimerkiksi Afrikassa yli 30 maata on kieltänyt kertakäyttömuovin.

Maailman merissä on valtavasti muovia ja määrä kasvaa edelleen 5 miljoonalla tonnilla vuosittain. Ympäristöjärjestö WWF:n raportin mukaan muovijäte tappaa jopa 100 000 merinisäkästä vuosittain. Yli 900:n meressä elävän lajin on todettu sotkeutuneen muoviin tai nielleen sitä.

– Ekosysteemivaikutukset ovat nyt jo nähtävissä maailman merissä todella vahvasti. Muovin mereen kulkeutumista ei saada päättymään, ellei muovin kulutusta ja tuotantoa vähennetä, Toikka sanoo.

Kierrätyksestä olisi apua, mutta monessa maassa kierrätysinfrastruktuuria ei ole vielä käytännössä lainkaan. Globaalisti vain 9 prosenttia muovista kierrätetään ja 12 prosenttia poltetaan.

Eli neljä viidesosaa muovista päätyy kaatopaikoille tai ympäristöön.

Katso video: Valtava määrä muovisilppua rantautui Hankoniemelle – aktivisti ei ole koskaan nähnyt vastaavaa

Jaa.
Exit mobile version