Vedystä valmistettujen polttoaineiden pitäisi lähivuosina muuttua todellisuudeksi huoltoasemilla, kun jakeluvelvoite laajenee.
Valmisteilla olevan lain mukaan vuonna 2028 puolitoista prosenttia kaikesta jaellusta liikennepolttoaineesta pitäisi olla vetypohjaisia, niin sanottuja sähköpolttoaineita.
Vuonna 2030 osuus nousee neljään prosenttiin. Vetypolttoaineiden velvoite tulee osaksi yleistä jakeluvelvoitetta.
Kysyimme jakelijoilta, miten muutos näkyisi huoltoasemilla.
Toteutus hämärän peitossa
Tankataanko huoltoasemilla siis neljän vuoden päästä siis vedystä valmistettua bensaa?
Vaikka velvoite kirjattaisiin pian lakiin, sen tiellä on monta muttaa.
Markkinaa ei vielä ole, sanoo St1:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.
– Emme vielä tiedä, miten jakeluvelvoitetta tullaan täyttämään. Käytännön toteutukseen liittyy paljon epävarmuuksia, koska vetypolttoaineitahan ei tällä hetkellä ole ostettavissa mistään, toteaa Rankinen.
Vedystä voidaan valmistaa sekä kaasumaista että nestemäistä polttoainetta, joista jälkimmäinen voi tulla huoltoasemille esimerkiksi bensaan sekoitettuna. Hinta on kuitenkin vielä korkea.
Polttoainejakelijat kuten Neste, Gasum sekä St1- ja ABC-asemille polttoaineen toimittava Neot saavat itse päättää, miten velvoitteen täyttävät.
Jakelijoista Gasum suunnittelee tuovansa vihreästä vedystä valmistetun kaasupolttoaineen e-metaanin markkinoille jo ennen velvoitekauden alkamista. Gasum on jo sopinut ostavansa Nordic Ren-Gasin suunnitteilla olevan Tampereen-laitoksen koko tuotannon.
– E-metaani käy sellaisenaan olemassa olevaan jakeluverkostoon ja nykyisiin kaasuautoihin. Tulevaisuudessa näemme, että e-metaanin käyttö erityisesti raskaassa kalustossa kasvaa, sanoo Gasumin kehitysjohtaja Jussi Vainikka.
Neotilla ei vielä ole tarkkaa vastausta siihen, miten jakeluvelvoite toteutetaan. Neot hankkii polttoainetta markkinoilta ja jakelee sen eteenpäin.
– Ei ole kristallipallossa selkeää kuvaa siitä, kuinka se tulee toteutumaan ja onko edes täysin varmaa, että sellaista tuotantoa saadaan vuonna 2030. Mutta ei se mahdotonta ole, muotoilee Neotin yhteiskuntasuhdepäällikkö Vilhartti Hanhilahti.
Neste ei halunnut antaa aiheesta haastattelua.
Lausunnossaan yhtiö arvioi, että sähköpolttoaineiden käyttö tieliikenteessä voi jäädä alle tavoitetason, koska niitä käyttäviä ajoneuvoja on vähän ja infrastruktuuri on vielä kehittymätöntä.
Yhtiö pitää kuitenkin vetyvelvoitetta tärkeänä kannustimena kysynnän ja investointien vauhdittamiseksi.
Jos jakelijat eivät pysty toimittamaan polttoainetta, niiden täytyy maksaa seuraamusmaksu. Lakimuutoksen yhteydessä myös seuraamusmaksuja ollaan alentamassa tuleville vuosille.
Osa lausunnonantajista on huolissaan siitä, että jos maksun taso on alhaisempi kuin vetypolttoaineen hinta, niitä ei kannatakaan tuottaa.
Vetytalous vauhtiin?
Teollisuudelle suunnitteilla oleva sääntely kriittisen tärkeää, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo.
– Lainsäädännöllä luodaan kysyntää, mikä tuo toimijoille varmuutta siitä, että vetyyn kannattaa investoida.
Suomessa on vireillä yli kaksikymmentä vetytalouden hanketta. Peljon mukaan valtaosa niistä kaavailee ensi vaiheessa polttoaineen tuottamista raskaan liikenteen käyttöön.
Moni hankkeista on kuitenkin ollut vastatuulessa. Yksi syy on ollut juuri epävarmuus kysynnästä: kalliita sähköpolttoaineita ei kannata valmistaa ennen kuin tiedetään, että niille on ostajia.
Suomi on laajentamassa jakeluvelvoitetta kunnianhimoisemmin kuin taustalla oleva EU-direktiivi vaatii. Direktiivistä tuleva vetypolttoaineiden velvoitetaso on yksi prosentti vuonna 2030, mutta Suomi tähtää neljään.
Osa lakiehdotusta kommentoineista pitää tasoa liian kunnianhimoisena, mutta etenkin vetyhankkeita suunnittelevien tahojen mielestä se olisi voinut olla korkeampikin.
– Suhteessa siihen, paljonko vetyhankkeita on suunnitteilla, olisi prosentti kannustinvaikutuksen aikaansaamiseksi voinut olla korkeampikin, sanoo myös EK:n Peljo.
Isoin potentiaali tieliikenteen ulkopuolella
Tieliikenteessä vetypolttoaineista on kaavailtu erityisesti raskaan liikenteen ratkaisua, sillä siellä sähköistäminen on lähivuosina vaikeaa.
Arvokkaammat käyttökohteet ovat kuitenkin todennäköisesti teollisuudessa sekä lento- ja meriliikenteessä.
EK:n Janne Peljon mukaan vedyllä pelataankin nyt kahdella aikajänteellä.
Pitkässä juoksussa, vuoden 2030 jälkeen, vedynkäyttö tulee kohdistumaan sinne, missä on paras maksuvalmius, -halukkuus eikä muita vaihtoehtoja ole eli esimerkiksi juuri meri- ja lentoliikenteeseen.
– Mutta nyt vetytalous on vasta lähdössä käyntiin, ja lyhyemmällä aikavälillä suomalaistoimijoiden ensimmäiset suunnitelmat ovat ennen kaikkea tieliikennesektorin ja teollisuuden päästövähennysten käyttökohteita, Peljo sanoo.
Muitakin muutoksia
Polttoainealalla katsotaan, että vedyn tuominen jakeluvelvoitteeseen on yksi keino edistää vetytaloutta ja vähentää liikenteen päästöjä.
Yksin se ei kuitenkaan riitä, vaan kaikkia keinoja tarvitaan, sanoo St1:n Lea Rankinen.
St1 katsoo, että jakeluvelvoite ollaan toteuttamassa tavalla, jossa vetypolttoaineita tuetaan vaihtoehtoisten uusiutuvien polttoaineiden kustannuksella.
Jakeluvelvoitteen monimutkaisessa kokonaisuudessa vetypolttoaineilla täytetään niin sanottua kehittyneiden biopolttoaineiden lisävelvoitetta, mutta St1 ja moni muu toimija toivoisivat vedyn pitämistä erillään.
Kehittyneitä biopolttoaineita ovat esimerkiksi jätteistä valmistettu biokaasu, jota myös St1 tuottaa.
– Jos vetypolttoaineet lisätään samaan velvoitteeseen, muita vähäpäästöisiä ja jo vakiintuneita ratkaisuja jaellaan jatkossa vähemmän. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, vaan kummallekin tulisi olla lainsäädännössä omat kannusteet, Rankinen sanoo.
Jakeluvelvoitetta on myös muutettu viime vuosina usein, mikä nosti kritiikkiä lausunnonantajissa.
Tulevina vuosina jakeluvelvoitetta lasketaan väliaikaisesti vuosille 2025–2027, mitä lausuntopalautteissa kritisoitiin poukkoilevaksi ilmastopolitiikaksi.
Uuden vetyvelvoitteen lisäksi jakeluvelvoitteeseen on tulossa useita muitakin muutoksia, joiden kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä.
Lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä syyskuussa.
