Meren tilaan vaikuttavat ravinteiden määrän väheneminen ja sääolosuhteet.
Tanskan ympäristötutkijat ovat saaneet hyviä uutisia maata ympäröivien merialueiden tilasta, kertoo Tanskan yleisradio DR.
Merenpohjan happikato on yleensä pahimmillaan syyskuussa. Uusimpien mittausten mukaan happivajeesta kärsivä merialue kuitenkin supistui elokuusta neljänneksellä.
Happivajeesta kärsivä ala oli 1 643 neliökilometriä. Se on vain murto-osa, 15 prosenttia, vuoden 2024 ennätysvuodesta. 2010-luvun alussa ala on ollut vielä pienempi.
Århusin yliopiston tutkija Jens Würgler Hansen sanoo olevan hyvin harvinaista, että happikato on syyskuussa elokuuta pienempi. Viimeksi näin oli vuonna 2017.
Happikatoalueilla meren pohjakerroksista kuolee käytännössä kaikki elämä. Happikato johtuu siitä, että levien määrä meressä kasvaa liikaa. Kun levät kuolevat, ne painuvat pohjaan, jolloin bakteerit syövät ne. Tässä prosessissa bakteerit kuluttavat kaiken hapen merivedestä.
Levien kasvu johtuu suurimmaksi osaksi maatalousmaalta valuvista ravinteista, erityisesti typestä. Meriveden lämpeneminen ilmastonmuutoksen myötä pahentaa levien kasvua.
Tanskassa ravinteiden pääsyä mereen on pyritty estämään pitämällä peltomaa kasvipeitteisenä. Paikoin maataloudesta on luovuttu kokonaan.
Tutkijoiden mukaan eniten tämän ja viime vuoden kehitykseen on vaikuttanut se, että sademäärät ovat olleet vähäisiä, joten pelloilta on valunut sadeveden mukana vain vähän ravinteita meriin. Lisäksi merillä on tuullut paljon, mikä on edistänyt hapen sekoittumista veteen.
