Salamarakastuminen tuoreina ylioppilaina, intensiivinen seurusteluvaihe ja seuraavana kesänä naimisiin. Näin 65-vuotiaat Anna ja Kari Ålander kuvaavat parisuhteensa alkua.
Nyt 45 vuotta avioliitossa eläneellä parilla on kolme lasta ja seitsemän lastenlasta.
32-vuotias Viivi Lindholm ja 27-vuotias Niilo Aro ovat olleet yhdessä kuutisen vuotta. He tapasivat toisensa yliopistossa, ja suhde syveni seurusteluksi vähitellen. Yhteinen koti on jaettu vuodesta 2019 alkaen.
Erityyppisistä aluista ja elämäntilanteista huolimatta moni asia yhdistää näitä kahta paria. Sen huomaa siitä, miten he ovat toistensa seurassa ja sanoista, joilla he kuvaavat suhdettaan.
Lindholmin ja Aron mukaan heidän suhteensa on tasapainoinen, rauhallinen, ymmärtäväinen ja turvallinen.
Rento, huomioiva, välittävä ja vapautunut. Kahden itsenäisen, toisiinsa sitoutuneen aikuisen välinen liitto, kiteyttävät puolestaan Ålanderit.
Parisuhteessa elävät voivat paremmin
Maanantaina julkaistun uusimman perhebarometrin mukaan parisuhteessa elävät kokevat itsensä terveemmäksi, ovat tyytyväisempiä elämäänsä ja myös sairastavat vähemmän kuin ilman parisuhdetta elävät.
Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa muistuttaa, että kyseessä on yhteys, josta ei voi vielä päätellä, kumpi vaikuttaa kumpaan.
– Todennäköisesti ne toimivat yhdessä. Eli ne, jotka voivat hyvin, pääsevät todennäköisesti parisuhteeseen ja pystyvät ylläpitämään terveitä parisuhteita, mutta toisaalta parisuhteella on myös hyvinvointia tuottavia vaikutuksia.
Kaikkein parhaiten voivat ne, jotka elävät avioliitossa.
Miehillä ero ilman parisuhdetta elävien ja suhteessa olevien välillä on erityisen suuri. Kari Ålanderin mukaan parisuhteen vaikutus hänen hyvinvointiinsa on ”ihan valtava”.
– En söisi puoliksikaan näin terveellisesti ilman Annaa, enkä varmaan liikkuisi näin intensiivisesti ilman Annaa. Olisin varmaan sellainen perisuomalainen sohvaperuna, jolla olisi kaikki mahdolliset kansantaudit, Ålander naurahtaa.
– Hirveän iso merkitys on myös henkisten tarpeiden täyttymisellä. Yhteenkuulumisen tunne, merkityksellisyyden kokeminen ja rakastetuksi tuleminen tulevat kohdatuiksi meidän suhteessa, Anna Ålander jatkaa.
Enemmistö haluaa avioliittoon
Perhebarometrin mukaan valtaosa suomalaisista elää ja haluaa elää parisuhteessa.
Sekä naisista että miehistä noin seitsemän kymmenestä elää parisuhteessa, kun kaikenikäisiä tarkastellaan yhtenä joukkona.
Avioliitto on yhä suomalaisten yleisin parisuhdemuoto. Se on myös suosituin pitkän aikavälin suhdetoive. Ikäryhmästä riippumatta yli puolet arvioi avioliiton olevan itselleen paras suhdemuoto pidemmällä aikavälillä.
Myös puolitoista vuotta sitten kihlautuneet Viivi Lindholm ja Niilo Aro haaveilevat avioliitosta. Heille se on ennen kaikkea asiaan kuuluva seuraava askel ja mahdollisuus pitää juhlat.
– En koe, että se muuttaisi mitään, me olemme jo sitoutuneet toisiimme. Mutta se mahdollistaa meidän parisuhteen ja rakkauden juhlistamisen, Aro pohtii.
– Jotenkin se tuntuu luontevalta askeleelta. Haluaisin ne juhlat, se on aika perinteinen juttu ja kiva konsepti, Lindholm jatkaa.
Eniten riidellään erilaisista toimintatavoista
Millaisia sitten ovat suomalaiset parisuhteet?
Parisuhteessa olevat perhebarometrin vastaajat kokevat pääosin, että vuorovaikutus heidän ja heidän kumppaninsa välillä sujuu hyvin.
Harva kuitenkaan onnistuu vuorovaikutuksessa aina täydellisesti, ja vuorovaikutus onkin toiseksi yleisin riidanaihe suomalaisissa parisuhteissa.
Yleisimmin riidellään omista tai kumppanin toimintatavoista, ja kolmanneksi eniten kotitöistä.
Eniten riitelevät ne pariskunnat, joiden nuorin kotitaloudessa asuva lapsi on alle kouluikäinen. Jos nuorin lapsi on jo kouluikäinen, riitelyä on jonkin verran vähemmän, ja vielä vähemmän sitä on, jos itsellä tai kumppanilla ei ylipäätään ole lapsia.
Kaikkein vähiten riitelevät ne, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.
Kari ja Anna Ålander eivät enää puhu riitelystä, vaan erimielisyyksistä. Riitoja oli enemmän juuri ruuhkavuosina, kun kiireisen työn lisäksi piti hoitaa kolmea lasta.
Suuri osa suomalaisista harrastaa mykkäkoulua
Valtaosa pareista kokee, että riidat osataan hoitaa rakentavasti ainakin silloin tällöin.
Noin 60 prosenttia sekä naisista että miehistä arvioi, että he itse keskittyvät aina tai lähes aina riitatilanteessa ongelmaan ja yrittävät löytää siihen ratkaisuja.
– Omaa riitelytyyliä arvioidaan järjestelmällisesti paremmaksi kuin kumppanin riitelytyyliä. Kumppanin arvioidaan käyttäytyvän esimerkiksi hieman aggressiivisemmin kuin mitä itse käyttäytyy, Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa kertoo.
Mykkäkoulu on yllättävän yleistä. Noin 70 prosenttia sekä naisista että miehistä kertoo sulkeutuvansa, vetäytyvänsä tai pitävänsä mykkäkoulua vähintään silloin tällöin.
Viivi Lindholm ja Niilo Aro myöntävät, ettei heidän riitelynsä ole aina kovin rakentavaa.
– Minulla ainakin tunteet voivat vähän kuohua, saatan vähän tiuskia tai jopa huutaakin välillä, Lindholm tunnustaa.
– Riidat eivät välttämättä ole siinä hetkessä kauhean rakentavia, mutta tuntuu, että me opimme niistä. Ymmärrämme, mistä toinen on tullut pahalle tuulelle tai mikä on loukannut toista. Riidat on aina selvitetty, se on minulle tosi tärkeätä, Aro painottaa.
Intohimoa kaivataan lisää
Keskimäärin suomalaiset ovat parisuhteisiinsa varsin tyytyväisiä.
Kaikkein tyytyväisimpiä ovat tuoreissa parisuhteissa elävät sekä pidemmissä suhteissa ne, jotka ovat avioliitossa.
Tyytyväisyys seksielämään oli yhteydessä parisuhdetyytyväisyyteen. Barometrin mukaan suomalaiset harrastavat seksiä keskimäärin hieman harvemmin kuin kerran viikossa.
Intohimo saa parisuhdetyytyväisyyden eri osa-alueista huonoimman arvosanan.
Etenkään iäkkäiden suhteissa sekä pitkissä ja vakiintuneissa suhteissa intohimoa ei koeta kovin paljoa. Silti muut parisuhdetyytyväisyyden osa-alueet ovat heillä varsin korkealla tasolla, pääosin korkeammalla kuin muilla.
Anna ja Kari Ålanderilta on pakko kysyä, mikä on pitkän liiton salaisuus.
Se koostuu monista pienistä asioista, mutta Kari Ålander haluaa sanoa tämän.
– Pitkässä parisuhteessa puolisoon voi rakastua uudelleen, meille on käynyt niin monta kertaa. Ei tämä ole pelkkää ystävyyttä ja kumppanuutta, kyllä pitkässä parisuhteessa mielestäni pitää jollain tavalla olla myös intohimoa.
