Tumma lyhyt tukka, tumma takki, farkut ja mustat tai ruskeat kengät. Sellainen on tyypillinen asiakas, kertovat Maria ja Tara, jotka pyörittävät netissä Pikkuhousukirppistä.
Naiset myyvät käytettyjä alushousuja, sukkia, sukkahousuja ja muita asusteita fetissikäyttöön.
Pikkuhousukirppiksen asiakas saa itse toivoa ”täytteet” – tavallisia tuotteita ovat esimerkiksi virtsaiset, valkovuotoiset, hikiset tai ulostetahraiset alushousut. Sukat saavat olla mahdollisimman hikiset ja likaiset.
Asiakkaat ostavat tuotteita, koska ne kiihottavat heitä ja tuottavat seksuaalista mielihyvää. Pikkuhousuja esimerkiksi haistellaan, niitä vasten tyydytetään itseään tai niihin pukeudutaan itse.
Tara kertoo uudessa Perjantai-dokkarissa Osta mun pikkarit tapauksista, joissa tilauksen yksityiskohdista on jo sovittu sähköpostitse, mutta asiakas peruukin tilauksen aivan yllättäen.
– Siinä tulee fiilis, että asiakas on jäänyt kiinni. Puolisolle ei uskalla kertoa, koska pelätään, että leimataan ja nolataan. Harmittaa, että ihmiset eivät voi olla, mitä he ovat.
Yle ei julkaise naisten oikeita nimiä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Naiset käyttävät keksittyjä nimiä myös myyntitoiminnassaan.
Perjantai-dokkari: Osta mun pikkarit on katsottavissa Yle Areenasta:
Miksi fetissit ovat niin vieras asia?
Fetissi tarkoittaa esinettä, ruumiinosaa, materiaalia, tuoksua tai muuta aistein koettavaa asiaa, joka tuottaa ihmiselle vahvaa seksuaalista kiinnostusta, kiihotusta ja mielihyvää. Käytetyt pikkuhousut on joillekin fetissi.
Seksuaalisten fetissien tiedetään olevan yllättävän yleisiä, mutta niistä on hyvin vähän ajankohtaista tutkimusta.
Eräs varteenotettava tutkimus on Tšekistä vuodelta 2020. Sen mukaan noin 10 prosenttia tšekkiläisistä kiihottuu fetisseistä ja liki puolet on kiinnostunut fetissien kiihottavuudesta. Miehillä kiinnostus ja kiihottuminen on selvästi yleisempää.
Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), parisuhdeterapeutti Susanna Syld muistuttaa, että fetissit ovat osa ihmisen normaalia monimuotoista seksuaalisuutta. Silti aiheessa voi olla jotain niin vaikeaa, että koko parisuhde tai suhde itseen voi mennä solmuun. Miksi?
Seksuaaliterapeutti Mika Friberg kertoo, että hänen vastaanotollaan fetissit nousevat usein esiin häpeän kautta. ”Mitä jos joku saa tietää, että teen tätä?”
Sekä Friberg että Syld pitävät suomalaista seksuaalikasvatusta edelleen puutteellisena. Olemme oppineet pitämään normaalina lähinnä sitä seksiä, jota näkee elokuvissa: hetki esileikkiä ja sitten yhdyntä.
– Loputonta epänormaalin kauhistelua on jo ihan riittävästi. Positiivinen puhe seksuaalisuuden moninaisuudesta on harvinaisempaa. Se vähentäisi häpeää ja edistäisi terveen seksuaalisuuden normaalia toteuttamista, Syld sanoo.
Vastaanotollaan Syld törmää väärinkäsityksiin siitä, että fetisismi olisi sairaus tai aina jollain lailla traumaperäistä. Tosiasiassa läheskään aina oman fetissin alkuperää ei saada selvitettyä, eikä tarvitsekaan saada. Tärkeintä on fetissin hyväksyminen, jos se ei vahingoita ketään.
Asiantuntijoiden vinkit fetissistä kertomiseen
Parisuhteessa fetissi saattaa häpeän vuoksi jäädä pahalta tuntuvaksi salaisuudeksi. Sen paljastaminen kumppanille voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta, koska toisen reaktio pelottaa niin paljon.
Näin seksuaaliterapeutit neuvovat käsittelemään asiaa kumppanin kanssa:
Aloita yleisellä tasolla, etene sitten henkilökohtaiseen. Katsokaa yhdessä dokumentti tai vinkkaa aiheesta kertovasta artikkelista. Fetisseistä voi ensin keskustella yleisellä tasolla. Faktatieto auttaa silloin, kun mennään henkilökohtaiselle tasolle.
Kerro, miksi fetissi on sinulle tärkeä. Auta kumppaniasi ymmärtämään sinua paremmin. Kerro, mitä tunnet ja mitä kyseinen fetissi sinussa aiheuttaa. Tärkeintä ei loppujen lopuksi ole itse esine tai asia, vaan kokemasi kiihotuksen tunne. Fetissi ei määritä sinua ihmisenä, vaan on vain osa sinua ja seksuaalisuuttasi.
Lisää kumppanin turvaa. Fetissin hyväksyminen ei tarkoita sitä, että toimintaan tarvitsee osallistua. Kumppani voi tuntea painetta ottaa toisen fetissi mukaan yhteiseen seksiin, vaikka se ei tuntuisi hyvältä. Taustalla voi olla pelko siitä, että toinen hakee nautinnon muualta tai että yhteinen seksi ei tunnu toisesta tyydyttävältä. Muistuta, että kumppanin ei tarvitse osallistua fetissin toteuttamiseen, etkä silti karkaa minnekään.
Muista rajat. Tee kokeilemisesta turvallista. Mitään ei tarvitse tehdä, mikä ei tunnu hyvältä. Vaikka fetissi olisikin tervetullut yhteisiin hetkiin, kokeilemisen aikana on myös oltava mahdollisuus sanoa ei tai keskeyttää. LIsäksi on tärkeää, että puhutte tuntemuksistanne ennen toteutusta.
Anna aikaa, puhu ja kuuntele. Ensireaktio voi olla voimakas, mutta se ei ole välttämättä lopullinen. Tilanteen hyväksyminen voi vaatia useamman nukutun yön ja useita pitkiä keskusteluja.
Vaikea tieto ottaa vastaan
Entä miten tieto kumppanin fetissikiinnostuksesta kannattaisi vastaanottaa, vaikka se olisikin järkytys? Seksuaaliterapeutti Mika Fribergin mukaan on luonnollista, että ensin pinnalle tulevat negatiiviset tuntemukset ja epävarmuus, joka kohdistuu itseen.
– Onko meidän seksissä jotain vikaa? Olenko riittämätön? Etkö näe minua enää kauniina? Eivätkö minun hajuni ja tuoksuni kiihota sinua tarpeeksi, Friberg luettelee.
Kannattaa muistaa, että molemmat saattavat siinä hetkessä painia saman pelon kanssa: ettei kelpaa toiselle ja että tulee torjutuksi. Kun kyse on vielä seksistä ja seksuaalisuudesta, tilanne voi olla erityisen herkkä.
Uutinen fetissistä voi osua myös puolisojen luottamukseen, etenkin, jos fetissi paljastuu vahingossa. Pitkäaikainen salailu voi vahingoittaa luottamusta lopulta enemmän kuin itse fetissi.
Erityistason seksuaaliterapeutti Susanna Syldin mielestä on tärkeä myös ymmärtää, miksi asiasta kertominen on ollut toiselle niin vaikeaa. Pelko hylätyksi tulemisesta on voinut olla valtava.
Joskus ratkaisuna on kompromissi – fetissi voi olla läsnä pienemmissä määrin tai sen käyttöä voi hienosäätää niin, että molemmista tuntuu mukavalta.
Pakottaminen ei ole hyväksyttävää kumpaankaan suuntaan, eikä kumppanilla ole oikeutta kieltää toista toteuttamasta fetissiään itsenäisesti.
Mika Friberg työskentelee Amorin oy:llä seksi- ja pornoriippuvuuteen erikoistuneena seksuaaliterapeuttina. Hän muistuttaa, että fetissi ja riippuvuus saattavat toisinaan kulkea käsi kädessä. Terapeutin puheille kannattaa hakeutua, jos toiminta on pakonomaista tai ajatukset pyörivät jatkuvasti fetissin ja sen toteuttamisen ympärillä niin, ettei arki ota enää sujuakseen.
Kielteistä reaktiota ei ehkä tule
Pikkuhousukirppiksen Maria ja Tara ovat tunnistaneet oman toimintansa terapeuttisen vaikutuksen.
– Välillä ihmiset kaipaavat sitä, että he tulevat ihan vain kuulluksi, ymmärretyksi, hyväksytyksi, Maria kertoo.
Joskus naiset luovuttavat tuotteen kasvotusten, jos se tuntuu turvalliselta ja jos asiakas ei tahdo salamyhkäistä pakettia postiluukustaan. Vastassa on aivan tavallinen kohtelias suomalainen mies, joka on hyvin yksin fetissinsä kanssa.
Yksinäisiä ihmiset fetissiensä kanssa ehkä ovat, mutta eivät ainoita. Seksuaalisuus on siitä ristiriitainen asia, että se on jokaisen henkilökohtaista eikä kuulu muille, mutta samaan aikaan on luonnollista kaivata hyväksyntää muilta.
Kannattaa myös muistaa, että negatiivinen reaktio ei todellakaan ole väistämätöntä.
– On myös paljon kokemusta siitä, että toinen on pelännyt valtavasti kertoa. Sitten kun hän kertoo, toinen on ihan että joo, ei tämä mitään, annetaan mennä vaan, Susanna Syld kertoo.
Parhaimmillaan fetissit voivat avata parisuhteessa aivan uusia ovia. Yhteinen seksi voi olla yhdessä rakennettu leikkikenttä, joka voi muuttua ja laajentua jatkuvasti.
– Kun kumppani on oppinut, mitä fetissi merkitsee toiselle, ja on huomannut, miten toinen nauttii siitä seksin aikana, voi olla, että kumppani haluaa antaa sitä nautintoa lisää. Sitä kautta voi löytyä seksiin paljon uusia ulottuvuuksia, Mika Friberg sanoo.
Onko sinulla hyvä aihe Perjantai-dokkariksi? Kerro se meille!
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen santtu.natri@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme voi luvata jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
