Vapaaehtoiseen tuettuun paluuseen takaisin kotimaahan tarttuu vain murto-osa Suomessa olevista turvapaikanhakijoista.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille, jotka palaavat vapaaehtoisesti kotimaahansa, tarjotaan mahdollisuutena hankkia muun muassa aaseja niin kutsuttuna hyödyketukena.
Ylen tiedon vahvistaa Maahanmuuttoviraston (Migri) ylitarkastaja Santeri Somervaara.
– Merkittävällä osalla palaajista on työtaustaa maatalouden parissa. Tämän vuoksi maatalouteen liittyvät hankinnat ovat jokseenkin yleisiä, Somervaara kertoo Ylelle.
Yle pyysi Migriltä hankittujen aasien määrää tähän mennessä. Tiedon etsiminen olisi ollut Migrin mukaan varsin työlästä ja lisäksi maksullista.
Suurin osa tuetusta kotimaahan paluusta maksetaan hyödyketukena.
Hyödyketukea voidaan myöntää pien- ja mikroyritystoiminnan perustamiseen, koulutuspalveluihin, asunnon vuokraamiseen tai hankintaan, kodin kalusteisiin, ei kuitenkaan viihde-elektroniikkaan, sekä terveydenhoidon kuluihin.
Palaaja ei itse saa yleensä avustusta.
Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM hoitaa tarvikkeiden hankintoja palaavien kotimaassa, joko suoraan tai kuitteja vastaan.
Pieni osa kaikista eri vuosina kotimaahan palanneista ei ole myöskään saanut mitään avustusta.
Summia nostettiin vuoden alussa
Hallitusohjelman yksi keskeisistä maahanmuuton rajoittamisen tavoitteista on lisätä vapaaehtoista paluuta. Se on myös Maahanmuuttoviraston kuluvan vuoden tulostavoitteita.
Lue lisää: Suomen hallitus haluaa paperittomat pois maasta – neuvotteluja käydään erityisesti kahden valtion kanssa
Tämän vuoden alussa vapaaehtoisen paluun tuen ylärajaa korotettiin 5 000 eurosta 5 300 euroon. Vain joissakin tilanteissa palaaja voi saada hyödyketuen summasta 200-500 euroa myös käteisenä.
Korotuksella halutaan turvapaikanhakijat poistumaan pikaisesti Suomesta ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.
Lisäksi avustuksiin tuli porrastus.
Korkeimman avustuksen, 5 300 euroa, saa, jos avustettua vapaaehtoista paluuta hakee 30 vuorokauden sisällä ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.
Tämän jälkeen avustussumma tippuu 2 000 euroon.
Vuoden alusta myös alaikäiset lapset saavat saman summan kuin aikuisetkin.
Avustusta ei enää tarjota viisumivapaisiin maihin, paitsi ihmiskaupan uhreille tai tilapäistä suojelua saaneille. Nämä ryhmät saavat lisäksi uuden 3 000 euron avustuksen.
Tänä vuonna vapaaehtoiseen paluuseen on varattu valtion kassasta noin kaksi miljoonaa euroa.
Tuettu paluu ei houkuttele turvapaikanhakijoita
Suomessa on tällä hetkellä vireillä 4 650 turvapaikkahakemusta.
Valituksia kielteisistä turvapaikkapäätöksistä eri oikeusasteissa on tällä hetkellä yhteensä 1 562. Nämä turvapaikanhakijat olisivat oikeutettuja vapaaehtoiseen tuettuun paluuseen.
Tämä vuonna vapaaehtoisessa paluussa on ollut nousua viime vuosiin johtuen korotetuista tukisummista.
Silti kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista vain murto-osa – noin 10-15 prosenttia – tarttuu mahdollisuuteen tuetusta paluusta.
Ollaanko palaavien määrään tyytyväisiä?
Maahanmuuttovirasto: ei tehokas keino
Migrin ylitarkastaja Santeri Somervaara kommentoi lukuja Ylelle.
– Avustettu vapaaehtoinen paluu ei ole välttämättä kovin tehokas keino vähentää turvapaikanhakijoiden määrää Suomesta. Se ei ole järjestelmän ensisijainen tarkoitus, Somervaara sanoo.
Somervaaran mukaan uusi järjestelmä kannustaa palaamaan niitä henkilöitä, jotka ovat jättäneet ensimmäisen valituksen turvapaikkapäätöksestä.
Pitkään turvapaikkajärjestelmässä olleita henkilöitä uusi avustussumma ei houkuta. Avustusta ei koeta riittäväksi elämän aloittamiseen ja uudelleenkotoutumiseen paluumaassa.
– Vapaaehtoinen tuettu paluu on kuitenkin kustannustehokas ja inhimillinen maasta poistumisen muoto poliisin palautusten rinnalla, Somervaara toteaa Ylelle.
Mikä selittää venäläisten palaajien määrän kasvun tänä vuonna?
Päätöksiä venäläisille turvapaikanhakijoille on tänä vuonna annettu aiempaa enemmän. Lisäksi venäläiset ovat olleet vuoden alusta oikeutettuja korkeampaan avustukseen kuin aikaisemmin.
Silti venäläisten turvapaikanhakijoiden suuri määrä on aiheuttanut pitkää odotusta.
Lue lisää: 800 venäläistä odottaa ratkaisua turvapaikastaan Suomessa: ”Tuntuu epäoikeudenmukaiselta”, sanoo yksi heistä
Migrillä on jonkin verran tietoa, miten turvapaikanhakijoiden uudelleenkotoutuminen Venäjällä on toteutunut viimeisen kahden vuoden ajalta.
– Palanneet eivät ole lähteneet Venäjältä pois uudestaan. Haasteitakin on ollut, kuten paikallisten palveluiden saatavuudessa ja toimeentulon suhteen, Somervaara kertoo.