Valtiovarainministeriön talousennuste ei lupaa hyvää hallituksen työllisyys- ja velkatavoitteille.
Miltä tuore valtiovarainministeriön talousennuste näyttää hallituksen tavoitteiden suhteen?
Suomen talous on kääntynyt kasvuun kuluvan vuoden aikana, ja kasvun odotetaan nopeutuvan ensi vuonna.
Valtiovarainministeriö arvioi Suomen bruttokansantuotteen (BKT) pienenevän 0,3 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2024. Ensi vuonna talous kasvaa ministeriön ennusteen mukaan 1,6 prosenttia ja vuosina 2026 ja 2027 1,5 prosenttia.
Työllisyystavoitteeseen matkaa
Työllisyys on vain heikentynyt, vaikka ensi vuonna odotetaan käännettä parempaan. Työllisyysasteen trendi oli lokakuussa 71,7 prosenttia, ja työttömien määrä oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna.
Hallitus tavoittelee työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä. Näillä työllisyyspäätöksillä tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista noin kahdella miljardilla eurolla. Tavoite on myös nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin.
Ministeriö odottaa työmarkkinoille myönteistä käännettä ensi vuonna, kun talouden elpyminen lisää työvoiman kysyntää. Ennusteessa kuitenkin arvioidaan, että vaalikauden lopussa, vuonna 2027 työllisyysaste olisi lähellä 73 prosenttia, mikä jää tavoitellusta reippaasti.
Velan taittaminen epävarmaa
Hallituksen alkuperäinen tavoite oli vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja kääntää velkasuhde laskuun muiden Pohjoismaiden tasolle.
Hallitus on tosin jo tehnyt yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä menosäästöjä ja veronkorotuksia, joilla on vahvistettu julkista taloutta.
Tänä vuonna julkisyhteisöjen menot ovat kasvaneet nopeasti ja verotulojen kasvu on ollut vaimeata. Myös valtion menot kasvoivat erityisesti varautumiseen ja turvallisuuteen tehtyjen investointien vuoksi.
Tänä vuonna julkisyhteisöjen alijäämä nousee 4,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämän ennakoidaan kuitenkin pienevän 3,5 prosenttiin ensi vuonna ja siitä asteittain 2 prosentin tuntumaan vuonna 2029.
Hallituksen tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan -1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vaalikauden aikana eli vuoteen 2027 mennessä eli tämänkin tavoitteen saavuttaminen jää haaveeksi.
Velkasuhde jatkaa kasvuaan
Syvät alijäämät kasvattavat velkasuhdetta nyt nopeasti. Julkisyhteisöjen eli valtionhallinnon, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen taloustilanne ei ole kohentunut.
Ministeriön mukaan julkisyhteisöjen velkasuhde nousee tänä vuonna yli 82 prosentin ja ensi vuonna jo 85 prosenttiin. Sen jälkeen velkasuhde kääntyy loivaan nousuun.
Valtiovarainministeriö toteaa, että velkasuhde vakiintuu jo vaalikauden taitteessa ja pysyy vakaana pidemmän aikaa. Tämä tarkoittaa, ettei velkasuhde enää kasvaisi, muttei se myöskään alenisi. Muiden Pohjoismaiden velkasuhde tuskin toteutuu.
Tämä vaatii tosin sitä, että hallituksen kaikki yhdeksän miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimet toteutuvat suunnitellusti.
Hallitus pohtii kevään kehysriihessä uusia leikkauksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on sanonut, että hallituksella on valmius tehdä uusia säästöjä tarpeen vaatiessa.
