Kun muut suomalaiset alkoivat valmistautua vuosituhannen vaihtumiseen joulukuun 31:s päivä 1999, Tapio Särkelä matkusti Espoon kodistaan Helsingin Haagaan Tietoleonian toimistoon ja avasi tietokoneensa.
Särkelää jännitti.
Tietokone avautui vielä aivan normaalisti, mutta entäpä sitten, kun vuosituhat vaihtuu.
Kaataisiko vuosikymmeniä sitten alalla tehty päätös yrityksen tietokonejärjestelmät?
Tietokoneiden muisti ja tallennustila oli ollut kallista ja rajallista, kun järjestelmiä oli pystytetty. Siksi päivämäärät oli tallennettu moniin tietokonejärjestelmiin ja ohjelmiin vain kahdella numerolla. Vaikkapa vuosi 1992 oli kirjattu koneen muistiin lyhenteellä ”92”.
Vuosituhannen vaihtumisen lähestyessä tietokoneiden pitäisi siirtyä vuodesta 1999 vuoteen 2000. Mutta ymmärtäisivätkö koneet uuden päivämäärän, vai siirtyisivätkö ne sittenkin menneisyyteen, vuoteen 1900?
Ja entä jos näin tapahtuisi?
Moni toiminto oli jo tuolloin täysin riippuvainen tietokoneiden toiminnasta. Microsoftilla työskennellyt Jason Matulow ynnäili, että vaikka päivämäärä oli kirjattu vain viiteen prosenttiin ohjelmistokoodia, jo tällä oli vaikutusta 85–95 prosenttiin muita koodeja.
Voisivatko sairaaloiden elektroniset apuvälineet mennä sekaisin? Toimisivatko ydinvoimalat edelleen turvallisesti? Pystyttäisiinkö lentoja ohjaamaan maasta käsin myös vuoden 2000 puolella?
Koska ei voitu olla varmoja, Y2K:ksi (”year 2 kilo”) tai millenniumbugiksi nimettyyn uhkaan alettiin valmistautua maailmanlaajuisesti.
Niin myös Hollannissa.
Palveleva puhelin tyynnytteli pelkoja
Suomalainen Heini Karppinen oli jäänyt vaihto-opiskelu vuotensa jälkeen asumaan Amsterdamiin. Vuoden 1999 lokakuussa 23-vuotias Karppinen sai töitä asiakaspalvelukeskuksesta, jossa vastattiin tietokonejätti Microsoftille tuleviin puheluihin.
Puhelinlinja oli avattu niitä suomalaisia varten, jotka olivat huolissaan Y2K:n heidän tietokoneilleen aiheuttamasta uhasta.
Asiakkaille postitettiin CD-rom-levy, joka kertoi, mitkä ohjelmat kannatti päivittää ennen kuin vuosituhat vaihtuu.
Heini Karppinen muistaa, että Y2K:n aiheuttamasta uhasta puhuttiin tosi paljon julkisuudessa.
– Soittajat kyselivät, miten heidän tietokoneilleen ja tietokoneille tallennetuille tiedostoille oikein käy. Ovatko kaikki tiedostot varmasti tallessa? Karppinen muistelee.
Kaikilla tietokoneiden käyttäjillä ei tuohon aikaan ollut käytössään nettiyhteyttä. Heini Karppinen ja hänen kolme suomalaista kollegaansa ottivat soittajien yhteystiedot ja lähettivät heille postissa CD-rom-levyn, joka skannasi käyttöjärjestelmän ja kertoi, mitkä ohjelmat kannatti päivittää ennen kuin vuosituhat vaihtuu.
Uhkaan herättiin jo vuosia ennen
Milleniumbugiin valmistautuminen oli valtava urakka, Tapio Särkelä muistelee. Hän itsekin aloitti Tietoleoniassa Y2K-projektin parissa jo vuonna 1998. Tietoleonia vastasi aiemmin Postipankkina tunnetun Leonia pankin tekniikasta.
Ei voi sanoa, että ”ei kun” ja palata taaksepäin, kun juna menee koko ajan eteenpäin.
Tapio Särkelä
Vuosituhannen vaihtumiseen valmistautuminen vain kiihtyi, kun vuosi 2000 alkoi lähestyä.
– Pankkien järjestelmien on pakko toimia. Ei voi sanoa, että ”ei kun” ja palata taaksepäin, kun juna menee koko ajan eteenpäin, Särkelä sanoo.
Pankkien järjestelmissä on moneen suuntaan meneviä riippuvuuksia.
– Ensin piti selvittää, missä kaikissa tietojärjestelmissä vuosiluku on merkitty kahdella numerolla. Kaikki nurkat piti käydä läpi, Särkelä muistelee.
Särkelä vertaa selvitystyötä siihen, kuin vetäisi narusta, ja sitten kuuntelisi, että missä helähtää.
Mutta pelkkä ongelmakohtien etsiminen ei riittänyt. Ohjelmistot piti päivittää ja kaikki järjestelmät piti myös testata moneen kertaan.
Vaikka kaikki mahdollinen oli tehty, jännitys uuden vuoden aattoiltana joulukuussa 1999 oli käsin kosketeltava.
Entä jos pankin järjestelmä kaatuukin?
Särkelä ei ollut huolineen yksin. Tietoleonian kaltaisia komentokeskuksia oli ympäri Suomea sairaaloissa, ministeriöissä ja voimalaitoksissa.
Jos järjestelmät alkaisivat kaatua, toimistolle pitäisi tulla tunnin kuluessa.
Koodarit istuivat valmiusasemissa koneidensa ääressä. Osa Tietoleonian työntekijöistä seurasi tilannetta kodeissaan. Jos järjestelmät alkaisivat kaatua, toimistolle pitäisi tulla tunnin kuluessa.
Vuosi vaihtui ensin Tyynellä valtamerellä. Komentokeskuksissa seurattiin CNN:n ja muiden viestimien uutisointia tarkasti. Jos tietojärjestelmät alkaisivat muualla kaatua, sama voisi olla edessä myös Suomessa.
– Kyllä se jännitti. Vaikka järjestelmiä oli testattu hirveästi, kaikkia niitä haaroja, joissa jokin voisi mennä pieleen, ei yksinkertaisesti voi testata.
Vuosituhannen vaihtuminen ei lopulta aiheuttanut suuronnettomuuksia. Lentokoneet laskeutuivat turvallisesti maan kamaralle ja voimalaitokset jatkoivat toimintaansa normaalisti.
Myös Tietoleonia selvisi Y2K:n uhasta puhtain paperein. Aamuyöstä komentokeskukset purettiin, ja joku saattoi onnistumisen kunniaksi poksauttaa kuohujuomankin.
– Valmistautuminen maksoi pankeille isoja summia, ja jälkikäteen on esitetty kritiikkiä, oliko se kaiken rahamäärän arvoista. Mutta kuten pankin johto sanoi: jos tässä olisi sössitty, pankki olisi joutunut Ö-luokkaan saman tien, Tapio Särkelä muistuttaa.
Muistatko Y2K:n? Valmistauduttiinko tuttavapiirissäsi uhkaan jollain tavalla? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 1.1.2025 klo 23.00 asti.
