Hallitus haluaa läpi lain, joka on useiden asiantuntijoiden mukaan ristiriidassa Suomen perustuslain, kansainvälisen oikeuden ja Suomea koskevien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemi sanoo, että on ainakin kolme keinoa, jotka toimisivat vaihtoehtoina kiistellylle laille. Tässä jutussa Koskenniemi kertoo, mitä nämä vaihtoehdot ovat.
1. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, artikla 78, kohta 3.
EU:n komissio voi ehdottaa Euroopan unionin neuvostolle toimenpiteitä, mikäli jokin EU:n jäsenmaa kohtaa rajallaan joukkomittaisen maahantulon. Neuvosto voi antaa jäsenmaalle luvan erityistoimenpiteisiin, joilla voidaan poiketa EU:n maahanmuuttosäännöistä.
Koskenniemen mukaan ei ole tiedossa, mitä nämä erityistoimenpiteet voisivat konkreettisesti olla. Niistä pitäisi neuvotella.
– Komissio ei ole mikään joulupukki, jolta tulee valmiita ratkaisuja. Suomen hallitus voisi neuvotella komission kanssa keinoista, mutta sitä se ei ole halunnut tehdä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on useampaan kertaan todennut, että komissio on valmis auttamaan Suomea välineellistetyssä maahantulossa.
Koskenniemen mielestä on selvää, että jos Suomi olisi yhteydessä komissioon, se ehdottaisi erityistoimenpiteitä Suomen avuksi.
Komissio on ehdottanut artiklan käyttöä kerran aikaisemmin, vuonna 2021. Silloin Valko-Venäjä masinoi muun muassa Puolan rajalle tuhansia siirtolaisia.
Silloin komission ehdotuksessa tarjottiin helpotusta muun muassa yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla henkilöiden palautusta lähtömaahan siinä tapauksessa, jos turvapaikkahakemus hylätään. Lisäksi turvapaikkahakemusten rekisteröintiaikaa ehdotettiin pidennettäväksi useisiin viikkoihin.
Myös tilapäisten suojien rakentaminen tiiviissä yhteistyössä muun muassa YK:n pakolaisavun kanssa oli komission kolmen kohdan ehdotuksessa.
Puolan silloinen hallitus vastusti ehdotusta, eikä lopulta ottanut apua vastaan.
Näin RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz vastaa kysymykseen, miksi hallitus ei pyydä apua EU:lta:
2. Rajamenettely
Toiseksi vaihtoehdoksi Koskenniemi nostaa esiin EU:n tuoreen maahanmuuttopaketin ja sen mahdollistaman rajamenettelyn.
Sen myötä turvapaikanhakija voitaisiin velvoittaa oleskelemaan rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan.
Käytännössä hakija ei saisi poistua vastaanottokeskuksen alueelta. Normaalisti turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus liikkua vapaasti Suomen sisällä.
Rajamenettelylaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Näin perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä perustelee sitä, miksi rajamenettelylaki ei riitä torjumaan välineellistettyä maahantuloa:
3. Välineellistämissäännöstö
Kolmantena Koskenniemi mainitsee ”välineellistämissäännöstön”, joka tulee voimaan vuonna 2026 osana EU:n maahanmuuttopakettia.
Käytännössä se tarkoittaa uusia keinoja torjua välineellistettyä maahantuloa, kuten resurssien siirtoa ja avustamista jäsenmaiden kesken.
Hallitus ei ole antanut selitystä, miksi EU:n keinot eivät kelpaa
Koskenniemi sanoo, ettei hallitus ole antanut selitystä sille, miksi EU-oikeuden tarjoamat keinot korvata käännytyslaki eivät kelpaa. Keinot mainitaan hallituksen esityksessä, mutta niitä ei Koskenniemen mukaan avata.
– Suoraan sanottuna en tätä ymmärrä. Normaalia toimintaa olisi se, että oltaisiin yhteydessä komissioon ja koitettaisiin komission kanssa saada aikaan järjestely, joka täyttäisi molemminpuoliset vaatimukset.
– Mikään näistä EU-oikeuden keinoista ei tietenkään oikeuta EU-velvoitteiden tai kansainvälisten velvoitteiden rikkomiseen. Ne ovat keinoja, joilla voidaan käyttää olemassa olevia välineitä hyväksi niin, että saadaan aikaan järjestely, joka mahdollisimman pitkälle toteuttaa suomalaisten toiveet kansainvälisten velvoitteiden puitteissa.
Koskenniemi ajattele, että käännytyslaki ei edes estäisi Venäjää hybridivaikuttamiselta.
– Hallitus haluaa sanoa, että ”tällä estetään” välineellistetty maahantulo. Ei tällä mitään estetä. Meidän ei pidä kuvitella liikoja.
– Teemmepä me mitä tahansa, Venäjä voi harrastaa välineellistämistä. Venäjä voi täysin siitä riippumatta lähettää Suomen rajalle kymmeniä tuhansia ihmisiä ja kriisi syntyy Suomen rajalle joka tapauksessa.
Korjaus 2.7. kello 17.43: Korjattu jutun ensimmäistä lausetta. Lauseessa luki alun perin, että laki rikkoo yksimielisesti asiantuntijoiden mukaan lukuisia ihmisoikeusvelvoitteita, kansainvälistä oikeutta ja Suomen perustuslakia. Korjattu muotoon: useiden asiantuntijoiden mukaan.
