Saamelaista kasvisruokaa syö vuosittain noin 15 prosenttia Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijoista.
Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ruokalassa tuoksuu poronliha, joka on hautunut yön yli matalalämpökaapissa. Opiskelijat jonottavat lautaselleen suussa sulavia potkakiekkoja.
Tämä ruoka kelpaa myös monille koulun kasvissyöjille. Niin kutsutun saamelaisen kasvisruokavalion valitsee koulussa vuosittain noin 15 prosenttia opiskelijoista.
Nykyään erilaisille kasvisruokavalioille on olemassa monenlaisia määritelmiä, mutta täällä ei ole kyse uudesta trendistä. Opiskelijaruokalassa on voinut valita syödä kasvisruuan lisäksi poroa ja kalaa vuodesta 2010.
– Alun perin opiskelijoilta tuli toive, että olisiko tällainen mahdollisuus. Kalaa on kerran viikossa ja poroa vaihtelevasti, joko kerran viikkoon tai kerran kahteen viikkoon, kertoo keittiön emäntä Anne Tervaniemi.
Kyse ei ole virallisista ravitsemuksellisista luokituksista. Koulun saamelaista kasvisruokavaliota voi verrata niin kutsuttuun planetaariseen eli kasvipainotteiseen ruokavalioon. Siinä eläinkunnan tuotteiden osuus on vähäinen, ja tavoitteena on kestävä ja terveellinen ruokailu.
– Haluan syödä ruokaa, joka tulee suoraa luonnosta, Niila-Juhán Valkeapää kiteyttää.
Norjan kassilohta ei missään muodossa
Opiskelijaruokalaan hankitaan raaka-aineet ensisijaisesti paikallisilta tuottajilta. Valinnalla halutaan vähentää ympäristökuormitusta ja tukea kotimaista kalastusta ja kalatuotantoa.
Tarjolla on mahdollisimman paljon paikallisten kalastajien ja alan opiskelijoiden pyytämää paikallista kalaa: siikaa, ahventa, haukea ja taimenta.
– Norjan kassilohta ei tarjota missään muodossa. Suomalaista kirjolohta on tarjottu. Sekin on kassikalaa [kasvatettua kalaa], mutta Suomessa viljeltyä, Anne Tervaniemi kertoo.
Saamelainen kasvisruoka yllättää ravintoaineiden runsaudella
Poronlihaa voidaan pitää esimerkiksi naudanlihaa ekologisempana. Porot laiduntavat pääosin vapaasti, eikä lihantuotanto siksi kuormita niin paljon ympäristöä.
Paikallinen kala ja poro tarjoavat vaihtoehdon niille, jotka normaalisti suosivat kasviperäisiä ruokavalioita ekologisista syistä. Opiskelija Tiina Törmästä ilahduttaa ruokavaihtoehto, jossa on myös poroa, mutta ei tarvitse syödä tehotuotettua punaista lihaa.
Opiskelijat myös kokevat, että paikalliset raaka-aineet tarjoavat tarpeellista proteiinia ja rautaa.
– Saamelainen kasvisruoka on paras terveydelle. Kasvisruoasta saatu rauta ei minusta imeydy yhtä hyvin, ja olen kokenut vatsavaivoja monista muista lihatuotteista. Porossa on paljon proteiinia ja tarvitsen juuri sitä, kertoo Maria Aikio.
Myös Jerri Timonen korostaa ruokavalion terveellisyyttä ja paikallisuutta.
– Pidän siitä, että kaikki ruoka on lähellä tuotettua. Paikallinen kala, jota kalastan itse, on erityisen arvokasta.
