Hevoskärryjen ajoista menopelien leveys on kasvanut, mutta katujen suunnitteluun se ei juuri vaikuta. Nykyään pohditaan väylien vihertämistä ja kevyttä liikennettä.
Suomen kapein katu on Vanhan Rauman Kitukränn. Mittauskohdasta ja mittaajasta riippuen sen leveys on vain reilut 2,5 metriä.
Nykyään ei enää kaupungin suunnittelusta lipsahtaisi näin epäkäytännöllistä katua, jolla ei edes alun perin ole mahtunut kohtaamaan vastaantulijaa.
Vanhan Rauman kadut tai talojen väliin jäävät alueet ovat keskiajalta peräisin. Silloin ajoneuvo oli lähinnä hevonen kärryineen.
Moottoriajoneuvolla ajo on Kitukrännillä kielletty, mutta kerran vuodessa paikalliset autoharrastajat kuitenkin hassuttelevat luvan kanssa. He ajavat pikkuruisilla autoilla Kitukrännin läpi.
Mini-merkkisten autojen letka nostaa hymyn huulille.
Ehkä ei ole sattumaa, että kituisten kujien kaupungissa on paljon Mini-merkkisiä autoja. Raumalainen Mini-harrastaja Ilkka Suominen kehuu kulkupeliä näppäräksi.
– Ruokakaupan parkkiruutuun mahtuu vaikka kaksi Miniä.
Tarve käynnistää suunnittelun
Vanhan Rauman kadut ovat monessa paikassa sikin sokin ja lähellä rakennuksia.
Toisaalta Unescon maailmanperintökohdetta on myös kehitetty, esimerkiksi pääkadut Kuninkaankatu ja Kauppakatu on kivetty. Nykyään niiden rakenteisiin on piilotettu sulanapitojärjestelmä, jonka ansiosta aurausta ei talvella tarvita.
Rauman aluepalvelujen suunnittelupäällikkö Riikka Pajuojan mukaan katusuunnittelu käynnistyy aina tarpeesta.
– Tarvitaan esimerkiksi uusi katu tai vanha pitää rakenteellisesti peruskunnostaa. Tai halutaan jalankulun ja pyöräilyn väylä kadun viereen tai vaikkapa hidasteita, kuvaa Pajuoja katusuunnittelua.
Viimeisin Vanhan Rauman katusuunnitelma on notkolla olevan Vähäraastuvankadun rakenteen ryhdistys.
– Sinne jäi vesi makaamaan. Uuden hulevesiviemärin rakentamista oli valvomassa myös arkeologeja.
Ilmastonmuutoskin vaikuttaa
Turun kaupungin katu- ja geotekniikan suunnitteluinsinööri Joonas Kaskinen kuvaa katusuunnittelussa tapahtunutta muutosta.
– Ennen kaikki oli kovin autopainotteista, mutta autojen leveneminen ei ole merkittävästi vaikuttanut suunnitteluun. Nyt mietimme asioita tasa-arvoisemmin myös kevyen liikenteen kannalta.
Uudet ajoneuvot, kuten sähköpotkulaudat, eivät kuitenkaan ole suoraan muuttaneet mitoituksia. Sen sijaan liikennemäärien lisääntyminen ohjaa suunnittelun tarvetta.
Vanhoilla pientaloalueilla voi olla jalkakäytävänä muutaman betonilaatan väylä tien reunassa. Sellaisia ei enää tehdä.
Kaskinen muistuttaa, että näkyvän katukuvan pinnan alla rakenteissa risteilee tietoliikennekaapeleita, johtoja, vesiputkia ja lämpöverkkoja.
Yksi päämäärä on, että katujen pitää pysyä kuivana.
– Hulevesien linjauksia mietitään enemmän kuin ennen, jolloin useammin käytettiin pelkkää asvalttia tai muita kovia pintoja. Nykyään esimerkiksi kevyen liikenteen väylän ja ajoradan väliin pyritään istuttamaan puita.
Ilmastonmuutoksen takia suunnitelmiin lisätään viilentäviä puita. Lisäksi katujen vierellä olevat viheralueet pystyvät jonkin verran viivyttämään hulevesiä.
