Eduskunnassa nauretaan paljon.
Yle kartoitti kaikki eduskunnan pöytäkirjoihin kirjatut naurut Juha Sipilän (kesk.) ja Sanna Marinin (sd.) kaudesta aina Petteri Orpon (kok.) kauteen saakka.
Tilastoista selviää eduskunnan naurattajat, nauruja kirvoittaneet edustajat sekä vakavimmat puolueet. Naiset herättivät naurua eduskuntapuheissa miehiä vähemmän.
Naurua voi käyttää myös vastustajan nujertamiseen.
Sipilän hallituskaudella nauru näyttää raikuneen alustavien tilastojen mukaan enemmän kuin Marinin koronan varjostamalla kaudella.
Tiedot perustuvat Parlamenttisampo-portaalin Ylelle tekemiin laskelmiin.
Huippuvuonna 2016 pöytäkirjoihin tehdyt naurua-merkinnät näkyvät tilastoissa piikkinä. Syitä voi vain arvailla, mutta tuolloin eduskunnassa istuivat muun muassa hersyvistä heitoistaan tunnettu Timo Soini (ps./sin.) ja vaikkapa Paavo Arhinmäki (vas.).
Kansanedustajat itse: Lohi on nokkelin sutkauttelija
Kansanedustajat naurattavat muita täysistuntopuheissaan myös osana vallankäyttöä koettaessaan tehdä vastustajan naurettavaksi.
Muita syitä nauraa täysistuntopuheille ovat tahattomat kömmähdykset ja edustajan verbaalinen nokkeluus.
Kansanedustajakonkari Markus Lohi (kesk.) kertoo, ettei eduskunta ole pelkkää pönötystä ja vakavia naamoja. Eduskunnassa nauretaan paljon, myös itseironisesti.
Kansanedustajat itse valitsivat Lohen hauskimmaksi kansanedustajaksi Jyväskylän Ylioppilaslehden Jylkkärin marraskuussa tehdyssä kyselyssä.
Vitsailu ja huumori vaatii nopeita hoksottimia ja tilannetajua. Lohi sanoo, että huumori auttaa jaksamaan. Joskus myös pattitilanne voi ratketa nauruun.
Vuodesta 2011 eduskunnassa istunut Lohi kertoo, että saliin on nykypäivänä hiipinyt myös silkka ilkeily huumorin kaavussa.
– Hyvät nokkelat välihuudot ovat osa tätä parlamentaarista toimintaa, ja niitä tarvitaan. Mutta suuressa salissa kaikuu nykyään usein myös mölinä, joka jopa estää puheenvuorojen kuulemisen.
Naurut ovat osa historiankirjoitusta
Eduskunnan täysistunnossa salin etuosassa puhemiehen istuimesta alaspäin on pyöreä pöytä. Siinä istuu eduskunnan pöytäkirjatoimiston erityisasiantuntija Eero Voutilainen.
Täysistuntojen aikana pöytäkirjatoimiston tiimin yksi työntekijä vuorollaan seuraa salissa istunnon kulkua ja merkitsee pöytäkirjaan tapahtumat, jotka eivät välttämättä välity yksin mikrofonin kautta: välihuudot, naurut tai vaikkapa huomiota herättävä hälinä.
– Eduskunnan naurunaiheet, poliitikkojen leikilliset heitot ja vitsailu ovat päässeet historiankirjoituksiin. Pyrimme saamaan ne kansakunnan muistiin.
Voutilainen on myös kielentutkija. Hän sanoo, että naurua voidaan käyttää myös kritiikin välineenä välihuudon tapaan.
– Kun puhuja on sanonut jotain, mitä ei ole tarkoittanut huumoriksi, nauramalla saatetaan retorisesti osoittaa, että puheita pidetään naurettavina. Näin nauru vertautuu epäviralliseen välihuutoon.
Miehet jyräävät
Professori Eero Hyvönen on Parlamenttisammon isä. Palvelu paljastaa, mitä eduskunnassa on puhuttu yli sadan vuoden aikana.
Yli miljoona puhetta sisältävässä aineistossa on kirjattuna kansanedustajien naurut ja välihuudot aina viime vuoden loppuun asti.
Tietotekniikan laitoksen professori ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskusta johtava Eero Hyvönen sanoo, että nauru ei ole vain naurettava asia.
– On todella tärkeää, että ihmiset pääsevät käsiksi siihen, mitä eduskunnassa on puhuttu sekä kuka on sanonut ja mitä on sanonut.
Professori Hyvösen tilastoista selviää muun muassa se, että naisten puheille nauretaan parlamentissa miehiä vähemmän. Kolmena viimeisenä eduskuntakautena on naurettu 1 760 puheelle, joista miehet pitivät 78 prosenttia ja naiset siis vain 22 prosenttia.
– Miehet jyräävät naurutilastoissa. Miehille nauretaan noin 2,5 kertaa useammin kuin naisille, Hyvönen pohdiskelee.
Myös puolueiden välillä on selviä eroja. Näyttäisi siltä, että vihreille nauretaan vähiten.
Nauru voi olla myös tehokas ase
Janne Zareff on Ylen toimittaja ja käsikirjoittaja, mutta myös tutkija. Hän on tutkinut huumoria sekä politiikassa että sitä, miten vallalle nauretaan.
Viimeksi Zareff keräsi täysistuntopuheita, kun Petteri Orpon hallitus käsitteli juuri muodostetun hallituksen hallitusohjelmaa 21.–22. kesäkuuta ja 27. kesäkuuta 2023.
– Näkyi, että kansanedustajat pitivät asioiden käsittelystä huumorin kautta. Tuolloin käytettiin huumoria, jossa vastapuolta pilkattiin vitseillä.
Zareffin mukaan hallituspuolueista erottuivat eritoten perussuomalaiset ja oppositiopuolueista keskusta. Perussuomalaiset käyttivät muita enemmän huumoria, mutta olivat myös itse eniten huumorin kohteina.
– Keskustalaisilla korostui muita leppoisampi ja itseironinen huumori, Zareff kertoo.
Suuri osa eduskunnassa viljellystä huumorista on Zareffin mukaan sellaista, jossa koetetaan saada vastapuoli näyttämään huonolta.
– Ehkä myös koetetaan saada poliittisia vastustajia järkkymään, ei päästetä toista esittämään terävintä retoriikkaansa. Häkellytetään vastustajaa: minullehan nauretaan!
Nauru voi olla myös tietoisesti käytetty ase. Zareff sanoo, ettei rasistisella retoriikalla vitsailu ole vallan vierasta.
– Ei ole kovin kauan siitä, kun kansanedustaja [Juha Mäenpää, ps.] rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Edustaja haki asetelmaa, jossa rasistinen ajatus tuotiin esiin huumorin keinoin. Sanottiin, että tämähän oli vain vitsi.
