Yleisillä paikoilla tapahtuneiden vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvussa, kertoo Poliisihallitus.
– Viime vuonna karkeasti puolet vakavista väkivaltarikoksista yleisillä paikoilla oli Uudenmaan alueella. Sieltä nousevat [esiin] erityisesti Vantaa ja Helsinki, sanoo poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki.
Koskimäki kertoi asiasta medialle tarkoitetussa tilaisuudessa.
Myös nuorten osuus epäiltyinä tekijöinä on kasvanut. Alaikäisiä on epäillyistä vakavissa tapauksissa jopa kolmannes.
Väkivalta yleisillä paikoilla linkittyy varsin usein huumeisiin. Myös mielenterveysongelmien yleistyminen näkyy tilastoissa.
Vuonna 2024 lähes puolet vakavista väkivaltarikoksista tapahtui yleisillä paikoilla. Julkisten paikkojen vakavat väkivaltarikokset tapahtuvat yleensä kaupunkien keskustoissa viikonloppuisin ja yöaikaan.
Vantaa ja Turku olivat turvattomimpia
Poliisi seuraa kaupunkien turvallisuustilannetta niin sanotulla häiriöindeksillä. Häiriöindeksiin lasketaan julkisilla paikoilla kirjatut rikosepäilyt tietyistä rikoksista sekä poliisin hoitamat hälytystehtävät.
Mukana on vakavien rikosten lisäksi myös lievemmät tekomuodot.
Yle sai poliisilta tuoreimmat häiriöindeksilukemat Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Turvattomimpia olivat viime vuonna Vantaa ja Turku.
– Vantaan asukasprofiili on sellainen, että siellä on riskialttiita henkilöitä, jotka tekevät rikoksia, Koskimäki toteaa.
Luvut synkentyneet selvästi
Yleisillä paikoilla tehtyjen väkivaltarikosten osalta luvut ovat synkentyneet. Vuonna 2015 vähän yli kolmannes vakavista väkivaltarikoksista tapahtui yleisillä paikoilla, kun luku nykyään on lähes puolet.
– Selkeä muutos, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kuvaa.
Koskimäen mukaan vakavat väkivaltarikokset kohdistuvat yhä useammin tuntemattomiin.
– Edelleen on syytä korostaa, että Suomessa tuntemattoman tekijän rikoksen kohteeksi joutuminen on erittäin harvinaista, Koskimäki rauhoittelee.
Poliisin mukaan suurissa kaupungeissa tapahtuu maaseutua enemmän rikoksia yleisillä paikoilla myös väkilukuun suhteutettuna.
– Maalla ihmisillä on turvallista, sanoo Heikinheimo
Nuoria epäiltyjä entistä enemmän
Poliisissa on seurattu tarkemmin vuoden 2024 tammi-marraskuun aikana tapahtuneita vakavia väkivaltarikoksia sekä niiden piirteitä.
Poliisihallituksen mukaan rikoksista epäillyissä korostuivat nuoret. Epäillyt olivat yleisimmin 17–19-vuotiaita. Alaikäisiä oli epäillyistä noin 30 prosenttia.
Koskimäki arvelee, että yksi syy tähän on vanhempien kontrollin heikentyminen.
– Huoltajien ja vanhempien ote on lipsunut. Ei pidä syyttää vanhempia, mutta alaikäisten epäiltyjen kohdalla on tapauksia, joissa vanhemmilla on huono-osaisuutta ja esimerkiksi päihdeongelmia.
Noin 80 prosenttia epäillyistä oli Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia.
– 20 prosentin huitteilla on ulkomailla syntyneiden ja ulkomaiden kansalaisten osuus. Esiin nousevat kansalaisuuksista Irak, Viro, Ruotsi ja Somalia, Heikinheimo kertoo.
Poliisin mukaan vain yhdellä prosentilla yleisten paikkojen väkivallasta epäillyillä on yhteys katujengeihin tai järjestäytyneseen rikollisuuteen.
Koskimäki toivoo kameravalvontaa ja koulupoliiseja
Koskimäki pitää poliisin näkyvää läsnäoloa tärkeänä yleisten paikkojen väkivallan ennaltaestämisessä. Hän toivoo myös kansalaisilta aktiivisuutta erilaisten häiriöiden ilmoittamisessa.
Koskimäki ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi tilanteeseen kaupunkikameroiden lisäämistä. Esimerkiksi Keravalla kameravalvonnan lisääminen on Koskimäen mukaan auttanut väkivaltarikosten vähentämisessä.
– Monessa kaupungissa, kuten Vantaalla, on tällä hetkellä aktiivista toimintaa kaupunkikameroiden kehittämisessä.
Alaikäisten kohdalla Koskimäki korostaa nopean väliintulon merkitystä. Hän toivoo lisää tehostettua koulupoliisitoimintaa.
– Kouluissa tavoitamme nuoret parhaiten. On tärkeää, että tekijä joutuu vastuuseen teoistaan.
Poliisi nosti tilaisuudessa esiin myös teräaseiden yleistymisen väkivaltarikoksissa. Koskimäen mielestä teräaseen luvattomasta hallussapidosta pitäisi rangaista kovemmin. Oikeusministeriön työryhmä selvittää asiaa parhaillaan.
Espoon ja Kiurun tapaukset esillä loppuvuodesta
Julkisilla paikoilla tapahtuneita rikoksia nousi viime vuonna julkisuuteen useita.
Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksella on esitutkinnassa kolme julkisella paikalla kuukauden sisällä tapahtunutta ampumista, joita tutkitaan katujengirikoksiin erikoistuneessa yksikössä.
Suurta huomiota on saanut esimerkiksi Espoon Suvelassa joulukuussa tapahtunut väkivallanteko.
Kansanedustaja Krista Kiurua (sd.) lyötiin nyrkillä kasvoihin Kaisaniemenpuistossa joulukuussa.
Ylen selvitys paljasti, että Kiurun pahoinpitelystä epäilty mies on aiemmin syyllistynyt useisiin väkivaltarikoksiin.
