Grönlanti voi järjestää kansanäänestyksen ehkä jo tänä vuonna siitä, irtautuuko se Tanskasta. Grönlannissa asuu vain 57 000 ihmistä, mutta se on maailman suurin saari.
Olli-Pekka Sulasma,
Erja Tuomaala,
Elli-Alina Hiilamo
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump ilmoitti ennen joulua, että Grönlanti pitäisi liittää Yhdysvaltoihin.
Tiistaina hän lisäsi, ettei halua sulkea pois sotilasvoiman käyttöä, jotta Grönlanti ja Panaman kanava saadaan Yhdysvaltain haltuun.
Listasimme kolme asiaa, jotka selittävät Trumpin kiinnostusta Grönlantiin.
1. Talous: Harvinaiset maametallit houkuttelevat Trumpia
Grönlannissa on muun muassa harvinaisia maametalleja, joiden markkinat ovat nykyisin lähes kokonaan Kiinan käsissä.
Yksi syy Trumpin Grönlanti-uhkaukseen on todennäköisesti saaren mittavissa luonnonvaroissa.
Maailman suurin saari on pitkälti jään peitossa, mutta jääkerroksen alla sijaitsee muun muassa arvokkaita maametalleja.
Australialainen kaivosyhtiö Energy Transition Minerals on arvioinut, että Grönlannissa on yksi maailman suurimmista uraanin ja harvinaisten maametallien esiintymistä.
Aiemmin Greenland Minerals -nimellä tunnettu yhtiö suunnitteli kaivosta saaren eteläosiin. Hanke johti poliittiseen kriisiin vuonna 2021, eikä se ole sittemmin edennyt.
Harvinaisia maametalleja tarvitaan esimerkiksi älylaitteiden ja sähköautojen valmistukseen. Niiden markkinat ovat tällä hetkellä lähes kokonaan Kiinan käsissä.
Tämän vuoksi Trump on kääntänyt katseensa juuri Grönlantiin, arvioi geopolitiikan professori Klaus Dodds brittiläisestä Royal Holloway -yliopistosta uutiskanava CNN:lle.
Grönlannista löytyy myös öljy- ja kaasuvarantoja.
On arvioitu, että öljyvarantojen koko olisi noin 18 miljardia barrelia. Grönlanti päätti vuonna 2021 lopettaa öljynetsinnät ilmastosyiden takia.
2. Strategia: Trumpin kiikarissa ehkä uudet kauppareitit ja sotilastukikohta
Ilmastonmuutoksesta johtuva jäiden sulaminen avaa merireittejä kaupallisiin ja sotilaallisiin tarkoituksiin. Arktinen alue kiinnostaa nyt kaikkia suurvaltoja.
Trumpin lausahdukset Grönlannista heijastelevat hänen Amerikka ensin -ajatteluaan. Grönlannissa yhdistyvät sotilaalliset ja ennen kaikkea taloudelliset intressit.
Isossa kuvassa kyse on suurvaltojen kilpajuoksusta, joka liittyy paitsi luonnonvaroihin myös ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin.
Jos Koillisväylä ja Luoteisväylä sulavat, Yhdysvalloista avautuu nykyistä nopeampi reitti Euroopan ja Aasian markkinoille.
Yhdysvaltain aktiivisuus arktisilla alueilla on lisääntynyt. Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on lisännyt jännitteitä suurvaltojen välillä myös pohjoisessa.
Yhdysvalloilla on Grönlannissa Thulen eli Pituffikin avaruustukikohta. Se on Yhdysvaltain avaruusvoimien ja Yhdysvaltain asevoimien pohjoisin tukikohta.
3. Mielialat: Trump ehkä yrittää hyödyntää voimistuvaa itsenäisyyshalua
Grönlanti on viime vuosina etääntynyt Tanskasta. Itsenäistymispyrkimykset ovat vahvistuneet.
Grönlannissa politiikan kestopuheenaihe on saaren suhde Tanskaan. Itsehallintoalue kuuluu Tanskalle.
– On aika vapautua kolonialismin kahleista, sanoi saaren pääministeri Múte Bourup Egede uudenvuodentervehdyksessään.
Grönlantilaiset saattavat äänestää itsenäisyydestä jo tänä vuonna. Pääministeri Egede on vihjaissut, että äänestys toteutuu, jos hän voittaa vaalit.
Trump saattaa pyrkiä hyödyntämään vahvistuvaa itsenäisyyden kannatusta.
Grönlannin poliittinen johto ei kuitenkaan halua, että saari ajautuisi Tanskan vaikutusvallasta Yhdysvaltain syliin.
Pääministeri Egeden mukaan Yhdysvallat ja muut ulkovallat ovat yhä kiinnostuneempia Grönlannista. Hän kuitenkin painotti puheessaan, että Grönlanti ei ole myytävänä, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Grönlannissa politiikoilla on halua lähentää suhteita Yhdysvaltoihin suoraan itsenäisenä valtiona ja ilman Tanskaa.
Käytännön yhteyksistä kertoo se, että Nuukiin on avattu uusi kansainvälinen lentokenttä, jonne on tulossa ensimmäistä kertaa kaupallisia lentoja myös Yhdysvalloista. Matkailumahdollisuuksia lisää myös toiseen taajamaan llullisatiin suunniteltu lentokenttä.
Jos Grönlanti päättää äänestyksen jälkeen irtautua entisestä isäntämaasta, Tanska tuskin asettuu poikkiteloin.
Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin mukaan ”Grönlanti kuuluu grönlantilaisille”. Aiheesta kertoo muun muassa Grönlannin yleisradio.
– Minun lähtökohtani ja hallituksen lähtökohta on se, että Grönlannin tulevaisuus määritellään Grönlannissa, Frederiksen sanoi tanskalaiselle televisiokanava TV2:lle.
