Tässä yksi syy, miksi perussuomalaisten kannatus romahti: ylimielinen viestintä

Kansalaiset kestävät leikkaukset, jos ne perustellaan. 1990-luvulla leikkaajista tuli kansansuosikkeja.

Vaalien jälkeen on alkanut vaalitappion syiden etsintä. Perussuomalaiset menetti alue- ja kuntavaaleissa lähes puolet äänestäjistään. Kannatus aluevaaleissa putosi 7,8 prosenttiin ja kuntavaaleissa 7,6 prosenttiin.

Voisiko yksi syy rökeletappioon olla ylimielisyys?

Suomalaiset kestävät kyllä leikkaukset, jos ne perustellaan, arvioi Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma.

Aunesluoma pitää poikkeuksellisena, että perussuomalaiset ovat lähteneet vitsailemaan leikkauksilla.

Päällimmäisenä verkkokalvoille on jäänyt kuva valtiovarainministeri Riikka Purrasta (ps.) hymyhuulin sakset kädessä.

– Silloin kun tehdään hankalia päätöksiä, niistä pitää viestiä. Voi olla, että viestinnän tyyli on ollut sellainen, että se on yrittänyt ärsytyskynnyksen myös perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.

Vaalien jälkeen valtiovarainministeri, puheenjohtaja Riikka Purra ilmoitti jatkavansa samaan tapaan.

Professori: Juuson kotihoitokommentit epäonnistuivat

Ylimielisen vaikutelman antoi myös sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) eduskunnan sote-leikkauksia koskevassa välikysymyskeskustelussa.

Oppositio syytti välikysymyksessä hallitusta 170 miljoonan euron leikkauslistojen salaamisesta ennen vaaleja.

Juuso hätkähdytti kotihoitojen säästöjä koskevassa keskustelussa, että ”osa vanhuksista voi olla tyytyväisiä, kun kotihoito ei tule omilla avaimillaan sisään viisi kertaa päivässä”.

Juuson perustelu kotihoidon leikkauksille oli epäonnistunut, arvioi Turun yliopiston poliittisen historian professori Markku Jokisipilä.

– Tässä Juuson olisi kannattanut vastata hivenen toisin eikä lähteä puolustelemaan palvelutason heikkenemistä tällaisella argumentilla.

– Kun rajuja päätöksiä joudutaan tekemään, niin ei niitä ehkä sitten pilkallinen hymy suulla kannata tehdä.

Vastakkainasettelu ei pure kuntavaaleissa

Ylen haastattelemat asiantuntijat korostavat, että vaalitappioon ei ole yhtä syytä. Jokisipilän mukaan vaalitulos näyttää, että vastakkainasettelun rakentaminen ei välttämättä toimi alue- ja kuntavaaleissa.

– Siellä tarvitaan yhteistyötaitoja, neuvottelukykyä, taitoa löytää kompromisseja. Populistinen vastakkainasettelu ja vastakkainasettelua hakeva tyyli ei kuntapolitiikassa toimi eikä tuo uskottavuutta.

Professori Juhana Aunesluoma arvioi, että perussuomalaisten kannattaisi viimeistään nyt korjata viestintäänsä.

– Toki voi olla myös aitoa pettymystä siihen, että kuinka laajoja nämä leikkaukset ovat. Mutta sitä ei helpota tapa, jolla siitä on viestitty.

Leikkaava ministeri voi nousta suosikiksi

Vaalituloksen perusteella hallituksen leikkaukset näkyvät ennen kaikkea perussuomalaisten kannatuksessa. Pääministeripuolue kokoomuksen kannattajat näyttävät hyväksyvän hallituksen politiikan paremmin kuin perussuomalaisten äänestäjät.

– Perussuomalaiset on kokoomukseen verrattuna kuitenkin nuori puolue. Nyt oikeastaan vasta testataan, mikä on kannattajakunnan ja puolueaktiivien suhtautuminen tiukempaan talouspolitiikkaan, Aunesluoma sanoo.

Leikkaaminen voi tehdä poliitikosta myös kansansuosikin. Kokoomuslainen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (1991–1995) säästi ja leikkasi lamavuonna 1994 nykyrahassa 51 miljardia euroa.

Siitä huolimatta kansa rakasti Viinasta. Viinanen osasi perustella ja kansa kesti.

– Talouden kuoppa ja ankeus olivat syvempää mittaluokkaa. Silloin oli kansallinen yksimielisyys siitä, että koviakin toimia on pystyttävä tekemään, Jokisipilä muistelee.

Toinen suosittu talouskurittaja oli presidentti Sauli Niinistö, joka seurasi valtiovarainministerinä Viinasta vuonna 1996. Siitä alkoi Niinistön kansansuosio.