Monien suomalaisten pankkien tietohallinto perustuu vuosikymmeniä vanhaan tietojärjestelmään, jonka päivitykset näkyvät ajoittain ongelmina pankkipalveluissa.
Esimerkiksi Nordean verkkopankista on viime aikoina hävinnyt asiakkaiden tilejä tilapäisesti.
Miten ihmeessä näin pääsee pankeissa käymään?
– Järjestelmäuudistukset ovat todella kalliita ja vaikeita. Monesti ne ovat epäonnistuneet, sanoo Samlinkin teknologiajohtaja Linh Kuivanen.
Samlink on finanssialalla toimivien yritysten, kuten pankkien, IT-kumppani. Nordea ei ole yhtiön asiakas, mutta moni muu suomalainen pankki on, kuten Säästöpankit, Oma Säästöpankki, POP-pankit ja Handelsbanken.
Kuivanen ei kommentoi juuri Nordean ongelmia vaan puhuu yleisellä tasolla pankkien tilanteesta.
”Vanhoja järjestelmiä ei pystytä kehittämään tehokkaasti”
Kuivasen mukaan pankkien yleisesti käyttämä IBM mainframe -keskustietokone kehitettiin 50-luvun lopulla. Suomalaiset pankit ottivat sen käyttöönsä 80-luvulla ja käyttävät sitä vieläkin.
– Aikoinaan IBM mainframea alettiin käyttämään järjestelmissä, joissa tarvittiin suurta laskentatehoa ja isojen tapahtumamassojen käsittelyä. Siihen se on edelleen maailman paras väline.
Peruspankkituotteet, kuten lainat, maksut ja kortit pyörivät IBM:n keskuskoneissa hyvin Kuivasen mukaan. Se on ylivoimainen markkinajohtaja.
– Siihen se on hemmetin hyvä. Erittäin luotettava ja tietoturvallinen.
Pankkien liiketoiminta on kuitenkin kehittynyt neljänkymmenen vuoden aikana.
– Haasteet liittyvät siihen, että vanhoja järjestelmiä ei pystytä kehittämään tehokkaasti tämän päivän tarpeisiin. Niitä on yritetty uudistaa moderneilla teknologioilla.
Esimerkiksi maksut saadaan liikkumaan reaaliaikaisesti pankista toiseen uusien järjestelmien avulla.
Siihen vanhalla teknologialla tehdyt ohjelmistot eivät pysty.
– Kerran tunnissa tai päivässä pyörähtää massiivinen ajo, joka hoitaa kaikki maksut ja tilisiirrot. Uudella teknologialla halutaan saada ketteryyttä.
Ongelmia voi tulla, kun esimerkiksi pankin asiakkaan tilitiedot pitää siirtää vanhasta järjestelmästä uuteen järjestelmään, josta verkkopankin pitää löytää tili.
– Jos siinä sattuu virheitä, voi käydä niin, että tili ei löydy.
Cobol-osaajat käyvät vähiin
Mainframe tottelee Yhdysvalloissa 50-luvun lopulla kehitettyä Cobol-ohjelmointikieltä. Kuivasen mukaan Cobol toimii edelleen hyvin, mutta sen osaajat ikääntyvät kovaa vauhtia. Heitä on haalittu töihin eläkkeeltä, ja myös uusia koulutuksia järjestetään.
– Osaajapula voi aiheuttaa ongelmia pankkimaailmassa ja on yksi isoimmista syistä, miksi uudistuksia tehdään, Kuivanen sanoo.
Pankkien järjestelmäuudistukset ovat kalliita. Epäonnistuessaan ne aiheuttavat isot tappiot.
Esimerkiksi Nordean vuonna 2006 aloittama it-projekti ehti Computer Sweden -julkaisun mukaan tuottaa satojen miljoonien kulut, ennen kuin siitä luovuttiin.
Vastaavia haasteita on muillakin.
Tietotekniikkalehti Tivi kertoi kesällä 2021, että Samlink halusi irti peruspankkijärjestelmän toimitussopimuksesta Säästöpankkiryhmälle, Oma Säästöpankille ja POP Pankki -ryhmälle.
Lehden mukaan Samlinkin ja pankkien uudistusprojekti joutui ilmeisesti niin suuriin ongelmiin, että projektin toteuttaja halusi hankkeesta eroon.
Uudistusta yritettiin toteuttaa sveitsiläisen pankkiohjelmistoihin erikoistuneen Temenos-yhtiön kanssa.
Sama yhtiö on ollut mukana Nordean myöhemmässä vuosia kestäneessä järjestelmäuudistuksessa, joka oli hyvin haastava, kertoo sijoitustutkimusyritys Hindenburg Researchin raportti.
Nordean mukaan viimeaikaiset häiriöt eivät kuitenkaan liity Temenos-sovelluksen käyttöönottoon, joka on vain pieni osa Nordean IT-infrastruktuuria.
– Järjestelmiemme kehittäminen on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä, jolla ei ole suunniteltua päättymispäivää, kertoo Nordean viestintäpäällikkö Mari Ylisirniö sähköpostitse.
Nordea on fuusioitunut moneen otteeseen
Nordean kohdalla haasteita voivat aiheuttaa myös useat fuusiot menneinä vuosikymmeninä, arvioi tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.
1990-luvulla KOP ja SYP yhdistyivät Merita Pankiksi, joka yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa.
Vuonna 2001 pankki sai nimekseen Nordea. Silloin konserniin olivat yhdistyneet myös tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse.
Yhdistettyjen pankkien järjestelmiä on lyöty yhteen ja teknisiä järjestelmiä on päivitetty.
– Kun eri pankit yhdistyvät, siinä tulee erilaista laitetta ja ohjelmistoa. Sen hallinta on tietohallinnolle painajainen, Järvinen sanoo.
Pankit kilpajuoksussa kyberuhkia vastaan
Nykyään pankkeja rasittavat myös kyberajan uhat.
– Olemme havainneet tavanomaista enemmän laajoja palvelunestohyökkäyksiä kaikissa Pohjoismaissa viime viikkoina. Nordealla on vahvat puolustusjärjestelmät, joita myös vahvistetaan koko ajan, sillä hyökkäykset kehittyvät jatkuvasti, Nordean Mari Yli-Sirniö sanoo.
Samlinkin Linh Kuivasen mukaan palvelunestohyökkäykset luovat lisärasitteen pankkien eri vuosikymmeninä kehitetyille tietojärjestelmille, jotka ovat jatkuvan muutoksen alaisena.
– Se on kuin jatkuva kilpajuoksu, että koetetaan varautua mahdollisimman hyvin. Samalla tekninen toimintaympäristö monimutkaistuu, eikä tule koskaan valmiiksi, Kuivanen sanoo.
Nordea kertoi syyskuussa, että verkkopankissa oli ongelmia, kun pankki toteutti suunniteltuja huoltotöitä, ja samaan aikaan havaittiin tavanomaista enemmän laajoja palvelunestohyökkäyksiä.
Nordean mukaan kolmisen viikkoa jatkuneet ongelmat on nyt korjattu.
Eduskunnan talousvaliokunta kuulee keskiviikkona viranomaisia ja Nordean edustajaa pankin verkkopankkiongelmista.
Myös eduskunnan pankkivaltuusto on pyytänyt Finanssivalvonnalta selvityksen Nordean toiminnasta.
