Lesotho vie Yhdysvaltoihin muun muassa timantteja ja Levi’s-farkkuja.
NAIROBI Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kuvasi maaliskuun alussa Lesothoa maaksi, josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan. Tällä viikolla hän ilmoitti lyövänsä Lesotholle 50 prosentin tullit.
Tullit iskevät rajusti eteläisessä Afrikassa sijaitsevaan köyhään maahan, missä joka viidennellä aikuisella on HIV. Elinajanodote naisille on 51 vuotta, miehille 57.
Lesothossa on 2,3 miljoonaa asukasta ja pinta-alaa vähemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunnalla.
Lesothon kauppaministeri Mokhethi Shelile on kuvannut Yhdysvaltain päätöstä shokiksi. Lesothon viennistä 45 prosenttia on mennyt Yhdysvaltoihin, uutistoimisto Reuters kertoo.
Maa on nyt lähettämässä korkean tason delegaation Yhdysvaltoihin selvittämään asiaa.
Kauppaministeri sanoi aiemmin pelkäävänsä, että tulleista seuraa välittömiä tehtaiden sulkemisia ja työpaikkojen menetyksiä, eteläafrikkalainen uutiskanava Enca uutisoi.
Etelä-Afrikan kauppaministeri Parks Tau sanoi suoremmin: tullit ”kirjaimellisesti tuhoavat” Lesothon.
Lesotho tekee Levi’s-farkkuja
Trumpin hallinto on laskenut eri maiden tullitasot hyvin omintakeisella kaavalla.
Laskelmassa Yhdysvaltain kauppataseen alijäämä yksittäisen maan kanssa jaettiin maan Yhdysvaltain-viennin arvolla. Tämä jaettiin lopuksi kahdella, avaa esimerkiksi uutistoimisto Bloomberg.
Laskukaava selittää Lesothonkin kohtalon.
Sen Yhdysvaltain viennin arvo on selvästi suurempi kuin tuonnin. Lesotho vie Yhdysvaltoihin etenkin vaatteita ja timantteja. Maassa tehdään farkkuja Levi’s- ja Wrangler-merkeille, mutta se vie Yhdysvaltoihin muitakin vaatteita.
– 50 prosentin tulli tappaa Lesothon tekstiili- ja vaateteollisuuden, arvioi ekonomisti Thabo Qhesi uutistoimisto Reutersille Lesothon pääkaupungista Maserusta.
Tekstiiliteollisuus on Lesothon suurin yksityinen työllistäjä.
Kauppasopimus edisti Afrikan maiden USA-vientiä
Afrikan maita rangaistaan nyt niiden kaupan ylijäämästä, arvioi Afrikkaan erikoistunut ekonomisti Yvonne Mhango Bloomberg Economicsista.
– Jotkin maat ovat päätyneet tilanteeseen, koska ne ovat toteuttaneet vientivetoista kehityspolitiikkaa, johon Yhdysvallat on niitä ohjannut, Mhango sanoo Bloombergin jutussa.
Lesotho ja noin 30 muuta Saharan eteläpuolisen Afrikan maata on hyötynyt Agoa-nimisestä kauppasopimuksesta Yhdysvaltain kanssa. Maat ovat saaneet Agoan kautta tietyille tuotteilleen verovapaan pääsyn Yhdysvaltain markkinoille.
– Tämän täytyy olla Agoan loppu, kommentoi eteläafrikkalainen ekonomisti Davie Roodt Encan mukaan.
Huolet Agoan tulevaisuudesta nousivat pintaan pian Trumpin valtaannousun jälkeen.
Yhdysvallat iski kovia tulleja myös muille köyhille maille Afrikassa. Lesothon jälkeen kovin tullitaso, 47 prosenttia, on tulossa Madagaskarille.
Etelä-Afrikalle Trumpin hallinto määräsi 30 prosentin tullit. Yhdysvaltain ja Etelä-Afrikan välit ovat vaikeutuneet selvästi Trumpin valtaantulon jälkeen.
Myös apuleikkaukset kolhivat Lesothoa
Afrikan maihin kohdistuvat kovat tullit eivät ole Trumpin hallinnon ensimmäinen niihin osuva isku.
Trumpin hallinto on leikannut rajusti ulkomaanapuaan. Yhdysvaltain apuleikkaukset osuvat kipeästi myös Lesothoon.
Lesotho on saanut Yhdysvalloista yli 850 miljoonaa dollaria HIV-työhön vuodesta 2016 lähtien. Apu keskeytettiin helmikuussa, ja maaliskuun puolivälin jälkeen alle kolmasosa avusta on jatkunut, kertoo uutistoimisto AFP.
