torstai, 31 lokakuun

Onko poikanne homoseksuaali? Miksi äiti ei tiedä pojan tyttöystävän nimeä?

Entä työskenteleekö poika Yhdysvaltain hallitukselle?

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n kuulustelija penäsi näihin kysymyksiin vastauksia Moskovassa kesäkuussa 2024.

– Totaalisen kummallista, kuvaa Ella Milman puolitoista tuntia kestänyttä hiillostusta sanomalehti Wall Street Journalille.

Milman, 67, on osoittautunut yhdeksi avaintekijäksi yhdessä historian monimutkaisimmista vankienvaihto-operaatioista.

Kaikkiaan 24 vankia vapautettiin torstaina Venäjältä ja Yhdysvalloista kotimaihinsa tai Saksaan. Operaatiossa oli mukana viisi maata.

Milman on yhden vapautuneen vangin, Wall Street Journalin Venäjän-kirjeenvaihtajan Evan Gershkovichin äiti.

Hän on sukkuloinut tapaamisissa, soitellut viranomaisille, esiintynyt lehdistölle, matkustanut ympäri maailmaa ja ottanut isoja riskejä poikansa saamiseksi takaisin Yhdysvaltoihin.

Yksi vaaranpaikka oli juuri vierailu Moskovassa. FBI oli varoittanut Milmania ja tämän aviomiestä siitä, että heidät saatettaisiin pidättää jos he menevät Venäjälle.

Milmanin kuulustelu tehtiin samaisessa vankilassa, jossa Gershkovichia pidettiin vangittuna ja syytettynä Yhdysvalloille vakoilusta. Sekä Yhdysvallat ja Gershkovichin työnantaja ovat pitäneet syytteitä törkeinä ja täysin tekaistuina.

Päättäväinen äiti

Ella Milmanin erityistaidoksi ovat osoittautuneet taitava verkostoituminen ja sinnikäs kirjelmöinti maailman johtajille – ja tietenkin omalle pojalleen.

Wall Street Journalin mukaan Philadelphian Fishtownissa asuva Milman kirjoitti pojalleen vankilaan viikoittain.

Hän kertoi 32-vuotiaalle Evanille kirjeissään perheen menneisyydestä, jossa oli selvitty Venäjän sisällissodasta, toisesta maailmansodasta ja Neuvostoliiton antisemitismistä.

– Nyt on meidän vuoromme, äiti kirjoitti.

Milman oli itse kasvanut neuvostoaikaisessa Leningradissa eli nykyisessä Pietarissa.

Ella Milman otti kerta toisensa jälkeen yhteyttä Yhdysvaltojen ja Saksan merkittäviin henkilöihin.

Hän rakensi muun muassa Yhdysvaltain hallitukseen verkoston, joka koostui useasta hänen hankkimastaan kontaktista.

Yksi monista lähteistä oli oikeusministeriön virkamies, jonka viereen Milman oli istunut junassa ja pyytänyt tältä apua.

Ella ja hänen miehensä Mihail Gerschkovich kävivät Philadelphiassa säännöllisesti ravintoloissa suunnittelemassa strategiaansa Wall Street Journalin juristien ja johtoryhmän kanssa.

Kun WSJ-lehden päälliköt huomasivat Gershkovichin äidin olevan poikkeuksellisen merkittävä apu poikansa vapauttamiseksi, auttoivat he häntä verkostoitumaan entisestään.

Esimerkiksi syyskuussa 2023 lehden kustantaja auttoi Milmania pääsemään gaalaillalliselle Manhattanilla. Äidin suunnitelma oli päästä Saksan Washingtonin-suurlähettilään juttusille, mutta lopulta hän päätyi tapaamaan lyhyesti itse Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin.

Ella Milman pyysi Scholzilta apua poikansa vapauttamiseksi.

– Me autamme. Teemme jotain, Scholz vastasi Milmanille.

Myös tammikuussa 2024 Ella Milman lensi Maailman talousfoorumiin Davosissa tapaamaan liittokansleri Scholzin kansliapäällikköä Wolfgang Schmidtiä pyytääkseen tältä apua.

Tapaaminen kannatti. Jo samana päivänä Olaf Scholz ja presidentti Joe Biden puhuivat puhelimessa aiheesta.

– Teen tämän puolestasi, Scholz sanoi Bidenille WSJ:n mukaan.

Kuukausia kestäneiden suunnitelmien aikana Millman ehti tavata presidentti Bidenin kahdesti Valkoisessa talossa.

Taustavaikuttamisen ohella hän esiintyi televisiossa Good Morning America -aamuohjelmassa.

Turhautuneena äitinä hän otti aktiivisen roolin myös vieraillessaan Yhdysvaltain suositulla konservatiivisella Fox News -kanavalla kritisoidakseen Yhdysvaltain hallinnon hitautta.

– On kulunut 250 päivää, eikä Evan ole vieläkään täällä. Vieläkään ei ole tehty tarpeeksi, hän sanoi kanavalla WSJ:n mukaan.

Evan Gershkovichin vapauttamispyrkimyksiin osallistuivat yli vuoden ajan vakoilutoimistot, miljardöörit, poliittiset vallantekijät ja Gershkovichin vakuuttavin puolestapuhuja: hänen oma äitinsä.

”Sain neuvostokasvatuksen, odotamme aina pahinta”

Kyseessä ei ollut Milmanin ja hänen aviomiehensä ensimmäinen kohtaaminen venäläistyylisen sortovallan kanssa.

Leningradissa eli nykyisessä Pietarissa kasvanut venäjänjuutalainen Milman pakeni Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin vuonna 1979.

Neuvostoliitto ei myöskään ollut juutalaisille miellyttävin mahdollinen asuinpaikka: juutalaisten kansallistunteen vahvistuminen pelotti neuvostojohtajia, jonka seurauksena valtio alkoi tukahduttaa juutalaista kulttuuria ja katkaisi suhteensa Israeliin 1967.

Neuvostoliitto rajoitti juutalaisten lähtöä maasta, kunnes se 1970-luvun kynnyksellä kansainvälisen yhteisön painostuksesta salli juutalaisten lähteä maasta.

Milnman päätyi New Yorkiin, jossa hän tapasi tulevan aviomiehensä, Neuvosto-Ukrainassa juutalaisperheeseen syntyneen Mikhailin. Mikhail oli saapunut Yhdysvaltoihin samana vuonna kuin Milman, ja he päätyivät töihin samaan ohjelmointiyritykseen.

Pariskunta sai kaksi lasta, Evanin ja tämän siskon Daniellen. Lapset kasvatettiin sekä venäläiseen että amerikkalaiseen kulttuuriin.

Kun Evan päätti vuonna 2017 lähteä Venäjälle toimittajan töihin, vanhemmat eivät estelleet.

Venäjä ei vielä silloin vaikuttanut niin vaaralliselta kuin nyt, vanhemmat kommentoivat aikaisemmin WSJ:lle.

Kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, oli selvää, että maa oli menossa karmeaan suuntaan. Gershkovichin vangitsemisen jälkeen Milman kommentoi tilannetta WSJ:lle.

– Sain neuvostokasvatuksen, me odotamme aina pahinta. Mutta uskon amerikkalaiseen unelmaan, ja toivon kaikelle tälle onnellista loppua, Milman sanoi huhtikuussa 2023.

Jaa.
Exit mobile version