Pyhtäällä toimiva Colombier Finland taiteilee direktiivin tulkinnan kanssa, onko heidän kartongissa käyttämänsä päällyste muovia vai ei.
Muovin vähentämiseen tähtäävä EU-direktiivi kampittaa muovittomina pidettyjen kartonkituotteiden matkaa. Jatkossa kertakäyttötuotteissa tulee olla kilpikonnamerkki, jos tuote sisältää direktiivin tulkinnan mukaan muovia.
EU-tulkitsee kartonkien pinnoitteen muoviksi, jos päällyste sisältää kemiallisesti muunneltuja luonnonpolymeerejä.
Direktiivi on johtanut isoihin ongelmiin, sillä esimerkiksi Kotkamillsin tehdas Kotkassa lopetti kesäkuussa muovittomana markkinoimansa pakkauskartongin valmistamisen. Direktiivi vaikutti heidän mukaansa epäsuotuisasti tehtaan kilpailuasemaan ja tulevaisuudennäkymiin.
Kokonaan kompostoituva, mutta silti muovia
Kotkan naapurikunnassa Pyhtäällä toimiva Colombier Finland päällystää pakkauskartonkia ja -paperia kosteuden ja rasvan kestäväksi ilman perinteistä muovia. Tehtaan päällystämästä kartongista tehdään kahvikuppien ja jäätelökippojen lisäksi esimerkiksi salaattiastioita, makeispusseja ja aaltopahvipakkauksia.
Näistä kahvikupit ja jäätelökipot tulkitaan EU-direktiivin mukaan kertakäyttöisiksi muovituotteiksi.
– Meidän valmistama kuppikartonki on koti- ja puutarhakompostoituva, kierrätettävä ja muoviton. Luontoon päätyessään se kompostoituu kokonaan, vakuuttaa toimitusjohtaja Juha Ebeling.
Colombier Finland toimittaa ympäri Eurooppaa oleville asiakkailleen päällystettyä pakkausmaterialia, ja asiakas huolehtii itse sen painatuksista. On siis asiakkaan vastuulla, painetaanko tuotteeseen muovista kertova kilpikonnamerkki vai ei.
Videolla toimitusjohtaja Juha Ebeling selittää, mistä sekaannus johtuu.
Tarkoitus vähentää pakkauksista syntyvän jätteen määrää
Komission tulkinnan mukaan tuotteita kohdellaan muovituotteina, jos ne sisältävät kemiallisesti muunneltuja luonnonpolymeerejä. Colombier Finland päällystää kartonkia vesipohjaisella päällysteellä samaan tapaan kuin paperiin tehdään painopinta.
Direktiivin tavoitteena on muun muassa vähentää muoviroskan määrää ympäristössä ja edistää kiertotaloutta. Siinä ei ole säädetty vähimmäisraja-arvoa muovin määrälle tuotteessa, joten vähäinenkin määrä direktiivissä määriteltyä muovia osana muuta materiaalia tekee siitä muovituotteen.
Erikoistutkija Henna Sundqvist VTT:ltä huomauttaa, että direktiivin soveltaminen ei tarkoita kieltoja vaan merkitsemisvelvollisuutta. Jakoa muovillisiin ja muovittomiin kertakäyttötuotteisiin hän pitää turhana.
– Sen sijaan, että kulutus siirtyy enemmän muovia sisältävistä tuotteista muovittomiin tuotteisiin, olisi tärkeämpää miettiä kertakäyttöpakkausten kulutuksen vähentämistä ylipäätään, huomauttaa erikoistutkija Henna Sundqvist.
Keväällä Euroopan parlamentti hyväksyi pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen, jolla pyritään nimenomaan parantamaan pakkausten kestävyyttä ja vähentämään pakkausjätettä.
Sundqvist on tutkinut kestävää pakkaamista erityisesti sääntelyn näkökulmasta Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n yhteisessä Package Heroes -hankkeessa.
Jokainen jäsenmaa soveltaa direktiiviä omalla tavallaan
Vaikka direktiivin tarkoitus on suojella ympäristöä muoviroskalta, jarruttaa se muovia korvaavien tuotteiden käytön laajenemista. Se saattaa jopa lisätä muovin käyttöä.
EU-direktiivi on toimintaohje, mutta sen toteuttamistavasta voi kukin jäsenmaa määrätä itse. Ebeling toivoo, että kyseessä on vain välivaihe ja direktiiviä korjataan.
Direktiivistä huolimatta Colombier Finland jatkaa tuotantoaan. Yritys uudisti viime vuonna tuotantolinjaansa kuudella miljoonalla eurolla. Se haluaa edelleen valmistaa kierrätettäviä ja kompostoitavia tuotteita uusiutuvasta raaka-aineesta.
– Tiedämme olevamme oikealla tiellä. Asiakkaat, joille pakkauksen ekologisuus on tärkeää, ovat löytäneet meidät, sanoo Juha Ebeling Colombier Finlandilta.
