Suurin osa eurovaaliehdokkaista on antanut vastauksensa Ylen vaalikoneessa. Svenska Yle ja Yle Uutiset selvittivät, pitävätkö ehdokkaiden vaalikoneessa esittämät väitteet paikkansa.
Väite: EU-maat tuovat yhä maakaasua Venäjältä
”Yhä edelleen unioniin tulee suuria määriä venäläistä maakaasua. [..]” – Tommi Terä (kd.)
Arvio: Väite pitää paikkansa.
Erityisesti kaasumuodossa olevan maakaasun tuonti on vähentynyt. Toisaalta nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonti Venäjältä kasvoi vuosina 2022 ja 2023 verrattuna vuoteen 2021.
LNG-tuonnin lisääntymisen syy on se, että maakaasun tuonti kaasumuodossa on vähentynyt, Euroopan komission tiedottaja Tim McPhie sanoo.
– Se, että olemme tuoneet enemmän venäläistä LNG:tä kahden viime vuoden aikana, ei anna koko kuvaa tilanteesta. Kokonaisuutena venäläisen kaasun tuonti on vähentynyt huomattavasti, McPhie sanoo Svenska Ylelle sähköpostitse.
Euroopan komission tavoitteena on, että jäsenmaat eivät enää osta kaasua Venäjältä vuodesta 2027 lähtien.
Tommi Terän vastaus liittyy vaalikoneen väittämään ”kauppa Venäjän kanssa tulee lopettaa kokonaan, vaikka se heikentäisi myös suomalaisten elintasoa”. Terä vastasi väittämään ”Kyllä”.
Väite: EU-maat ostavat aseita maista, jotka käyvät sotaa
”[..] Ostamme aseita maista, jotka käyvät sotaa. Entä jos niitä ei ole saatavilla?” – Päivi Niemi-Laine (sd.)
Arvio: Väite pitää paikkansa.
Vaikka ehdokas ei vastauksessaan erittele yksittäisiä maita, väite on silti oikea. Monet EU-maat tuovat aseita esimerkiksi Israelista, joka käy sotaa Gazassa.
Ruotsalaisen rauhantutkimusinstituutin SIPRIn mukaan ainakin Saksa, Kreikka, Espanja ja Tanska tilasivat aseita Israelista vuonna 2023. Maihin ollaan toimittamassa muun muassa panssarintorjuntaohjuksia ja rannikkopuolustusjärjestelmiä lähivuosina.
Myös Suomi on tuontimaiden listalla hankittuaan Israelista muun muassa Daavidin linko -ilmantorjuntajärjestelmän.
Niemi-Laineen vastaus liittyy vaalikoneen väittämään ”EU-maiden pitää vahvistaa omaa aseteollisuuttaan keskittämällä hankinnat Eurooppaan.” Niemi-Laine vastasi väittämään ”Jokseenkin samaa mieltä”.
Väite: Meta sensuroi poliittista sisältöä
”[..] Viimeaikaiset Metan toimet, kuten poliittisen sisällön sensuurit, ovat erittäin huolestuttavia.” – Susa Vikeväkorva, (vihr.)
Arvio: Väite pitää ainakin osittain paikkansa.
Helmikuussa tänä vuonna Meta päätti alkaa rajoittaa ”poliittisen sisällön” näyttämistä Instagramin suositelluissa syötteissä. Metan mukaan poliittista sisältöä ovat julkaisut, jotka käsittelevät lakeja, vaaleja ja sosiaalisia aiheita.
Näiden rajoitusten ohella Metaa on syytetty Palestiina-myönteisen sisällön järjestelmällisestä poistamisesta alustoiltaan. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin joulukuussa 2023 julkaistun raportin mukaan Meta oli poistanut julkaisuja ja rajoittanut niiden näkyvyyttä sekä poistanut Palestiina-myönteistä sisältöä jakaneita tilejä tai rajoittanut niiden käyttäjien mahdollisuuksia kommentoida toisten viestejä.
Viestinnän tutkija Elisa Kannaston mukaan väite, että Meta harjoittaa sensuuria päätöksellään, on ongelmallinen.
– ”Poliittinen sensuuri” on ilmauksena vähän liioiteltu ja varmaan tarkoituksella herättäväksi valittu ja se vaatii tarkentamista.
Susa Vikeväkorvan vastaus liittyy vaalikoneen väittämään ”Tiktok on kiellettävä EU:ssa”. Vikeväkorva vastasi väittämään ”Ei”.
Väite: 80 prosenttia lainsäädännöstä tule EU:sta
”80% lainsäädännöstä tulee EU:sta. EU ajaa kansallisvaltioita alas, jotta EU vahvistuisi.” – Tatu Tyni, (vl.)
Arvio: Väite ei pidä paikkaansa.
Väitteen ovat kumonneet muun muassa faktantarkistuspalvelu Faktabaari ja Eduskunnan tietopalvelu vuoden 2017 eduskuntavaalien yhteydessä. EU:sta tulevan lainsäädännön osuus vaihtelee eri sektorien välillä merkittävästi.
Virheellinen käsitys perustuu EU-komission puheenjohtaja Jacques Delors’n vuonna 1988 esittämään ennusteeseen, että 80 prosenttia talous-, finanssi- ja sosiaalialan lainsäädännöstä tulisi olemaan lähtöisin EU:sta vuoteen 1993 mennessä.
Delors’n ennuste ei kuitenkaan toteutunut. Suomessa on laskettu, että 17,8 prosenttia vuosien 1995–2015 välillä säädetyistä laeista kytkeytyivät Euroopan unioniin.
Tatu Tynin vastaus liittyy vaalikoneen väittämään ”Euroopan unionin jäsenyydestä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa Suomelle” Tyni vastasi väittämään ”Ei”.
Väite: EU:n budjetti on vain yksi prosentti jäsenmaiden BKT:sta
”[..] Unionin budjetti on nyt vain noin yksi prosentti sen jäsenmaiden BKT:sta vuodessa. [..]” – Petri Rinne (kesk.)
Arvio: Väite pitää paikkansa.
Eurostatin mukaan 27 EU-maan yhteenlaskettu bruttokansantuote oli vuonna 2023 melkein 17 biljoonaa euroa. EU:n budjetti vuodelle 2023 oli 186,6 miljardia euroa eli 1,1 prosenttia jäsenmaiden BKT:sta. Väite pitää siis paikkaansa.
Suomen osalta osuus on vähän pienempi. Suomi maksoi vuonna 2022 yhteensä 2,6 miljardia euroa EU:lle. Se vastaa 0,97:ää prosenttia Suomen BKT:sta vuonna 2022.
Vuonna 2022 saimme Eurooppatiedotuksen mukaan noin 1,8 miljardia euroa EU:lta. Maksoimme siis noin 800 miljoonaa euroa enemmän kuin saimme. Se vastaa noin yhtä prosenttia Suomen valtionbudjetista vuonna 2022 (77,9 miljardia euroa).
Petri Rinteen vastaus liittyy vaalikoneen väittämään ”Jäsenmaiden on maksettava lisää yhteiseen budjettiin, jotta unionista tulee vahvempi”. Rinne vastasi väittämään ”Täysin samaa mieltä”.
Väite: EU aiheuttaa neljänneksi eniten päästöjä
”EU aiheuttaa maailman neljänneksi eniten kasvihuonepäästöjä, joka vaikuttaa suoraan ilmaston lämpenemiseen ja ääri-ilmiöiden syntyyn. [..]” Gashaw Bibani (vas.)
Arvio: Väite pitää paikkansa.
Vuonna 2022 EU:n 27 jäsenvaltiota tuottivat neljänneksi eniten päästöjä koko maailmassa, todetaan Euroopan komission päästötietokannassa (EDGAR). EU:n päästöt olivat 6,67 prosenttia koko maailman päästöistä. Edelle ylsivät vain Kiina (29,16 % päästöistä), Yhdysvallat (11,19 %) ja Intia (7,33 %).
Esimerkiksi Global Carbon Budgetin (GCB) tuoreimmassa arviossa EU on suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista viidentenä. Suurin osa kasvihuonepäästöistä on hiilidioksidipäästöjä. GCB tarkastelee tilastoissaan tilannetta alueittain ja niputtaa yhteen Kiinan ja Intian ulkopuolisen Aasian. GCB:n mukaan alue tuotti Kiinan jälkeen toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä vuonna 2022.
Gashaw Bibanin vastaus liittyy vaalikoneen väittämään ”Euroopalla on vastuu ottaa vastaan ilmastopakolaisia”. Bibani vastasi väittämään ”Kyllä”.
Väite: Suomen talouskasvu on ollut heikkoa euron takia
”[..] Talouskasvu on ollut heikkoa suurelta osin eurosta johtuen.” Kaisa Garedew (ps.)
Arvio: Väite on jotain siltä väliltä.
Euron käyttöönotolla on ollut useita käytännön hyötyjä, mutta arviot sen vaikutuksesta talouskasvuun vaihtelevat.
Helsingin yliopiston taloustieteen professori Antti Ripatin mukaan ehdokkaan väite ei vastaa ”ekonomistikonsensusta”, eli taloustieteilijöiden keskuudessa vallitsevaa käsitystä euron vaikutuksesta talouskasvuun. Suomessa talouskasvu oli verrokkimaita voimakkaampaa 1999–2010 etenkin voimakkaan tuottavuuden kasvun takia. Nokian romahduksen jälkeen talouskasvu on ollut hidasta ja olematonta, Ripatti sanoo.
– Tästä on vaikea syyttää rahaliittoa, koska talouskasvu ja tuottavuuden on ollut heikkoa muuallakin. Suomea koskeva erityistekijä on työikäisen väestön supistuminen. Ylipäänsä rahapolitiikan regiimin ja talouskasvun välistä yhteyttä on vaikea tutkia, ja siitä on vain vähän tutkimusta, Ripatti kertoo.
Kaisa Garedewin vastaus liittyy vaalikoneen väittämään ”Euroopan unionin jäsenyydestä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa Suomelle.” Garedew vastasi väittämään ”Ei”.
Väite: EU-maksuista voi hakea väliaikaisen vapautuksen
”[..] Me vain haemme EU-maksuista väliaikaisen vapautuksen, jotta saamme noin 0,8 miljardia euroa (144 eur jäsenmaksu per kansalainen * 5 603 075 (marraskuu 2023) = 806 842 800 euroa), jota voidaan käyttää maamme hyväksi. [..]” – Mikko Luomala (liik.)
Arvio: Väite ei pidä paikkaansa.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että sellaista mekanismia ei ole, jolla jäsenmaa voisi hakea väliaikaista vapautusta EU:n omien varojen maksuista.
Jäsenmaksujen käyttöönotosta päätettiin vuonna 1988 ja alkujaan niitä oli tarkoitus periä vain, jos muilla omilla varoilla ei pystyttäisi kattamaan menoja kokonaan. Nykyään jäsenmaksujen osuus kaikista EU:n omista varoista on noin 60–70 prosenttia.
Mikko Luomalan vastaus liittyy väittämään ”Jäsenmaiden on maksettava lisää yhteiseen budjettiin, jotta unionista tulee vahvempi.” Luomala vastasi väittämään ”Jokseenkin eri mieltä”.
Väite: Päätös EU-maiden sotilaiden lähettämisestä tehdään Natossa, ei EU:ssa
”Tämä päätös [EU-maiden sotilaiden lähettäminen Ukrainan tueksi] tehdään Natossa, ei EU:ssa, mikäli tilanne näin vaatii. [..]” – Aura Salla (kok.)
Arvio: Väite on harhaanjohtava.
Myös EU:ssa voitaisiin tehdä päätöksiä EU-maiden sotilaiden lähettämisestä esimerkiksi koulutusoperaatioihin. Lisäksi on hyvä huomioida, että kaikki EU-jäsenvaltiot eivät ole Naton jäseniä.
Sotilaiden lähettäminen Ukrainaan on poliittisesti niin herkkä kysymys, että siitä ei monikansallisella tasolla, eli Natossa tai EU:ssa päästäisi yksimielisyyteen, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Todennäköisintä on, että yksittäiset EU- ja/tai Nato-maat tekisivät itse päätöksen sotilaiden lähettämisestä tai vapaaehtoisissa samanmielisten ryhmittymissä.
– Olisi olennaista määritellä, minkälaisesta toiminnasta puhumme. Hieman yksinkertaistaen ja teoriatasolla voidaan sanoa, että mitä haastavampi operaatio olisi, sitä todennäköisemmin se olisi Naton johtama. Joku koulutusoperaatio taas voisi olla hyvinkin EU:n johtama, Pesu sanoo.
Aura Sallan vastaus liittyy väittämään ”EU-maiden täytyy lähettää sotilaita Ukrainan tueksi, jos Ukraina on häviämässä sodan Venäjää vastaan.” Salla vastasi väittämään ”Kyllä”.
- Kaikkien ehdokkaiden vastauksiin voi tutustua Ylen vaalikoneessa.
- Lisää uutisia eurovaaleista Ylen vaalit-sivuilla.
- Eurovaalien vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta.