Hanami-juhla tuottaa Japanissa miljardeja euroja maan talouteen, joten kirsikankukkien puhkeamista halutaan ennustaa hyvin tarkasti.
Japanissa on alettu ennustaa kirsikkapuiden kukkimista tekoälyn avulla.
Meteorologit pystyvät näin ennustamaan kukintoaikoja jo joulukuussa, eli kolme kuukautta ennen kukintaa ja viikkoja aiemmin kuin ennen, kertoo The New York Times -lehti.
Tekoälyn käyttö on tarpeen, sillä kirsikkapuiden kukkiminen aiheuttaa stressiä meteorologeille.
Keväisin miljoonat turistit kotimaasta ja ulkomailta matkaavat ihastelemaan kirsikankukkia eri puolille Japania. Kukintokausi tuottaa maan matkailu- ja ravintola-alalle vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa.
– Tämä luo paljon painetta, tunnen historian painon harteillani. Kevät vähän hirvittää minua enkä pysty siitä täysillä nauttimaan, tuskailee data-analyytikko ja meteorologi Hiroki Ito yhdysvaltalaiselle The New York Timesille.
Ito on seurannut kukintojen ajankohtaa japanilaisessa sääpalveluyhtiössä JMC:ssä yli vuosikymmenen ajan.
Tekoäly analysoi kuvia ja lämpötiladataa
JMC:n meteorologit analysoivat tekoälyn avulla lämpötiladataa vuosikymmenten ajalta ja luovat karttoja kirsikkapuista, jotka kukkivat hieman eri aikaan yli tuhannessa paikassa ympäri Japania.
Tänä vuonna lisäksi analysoidaan vielä yleisön lähettämiä valokuvia puiden kukkien silmuista.
Tekoälyn avulla pystytään ennustamaan kukintoaikoja paitsi aiemmin, myös tarkemmin ja tehokkaammin, kertovat yhdysvaltalaislehden haastattelemat japanilaiset asiantuntijat.
Hanami on Japanissa merkittävä kansanjuhla, jota vietetään kirsikkapuiden kukinnan aikaan. Tarkemmilla ennusteilla voidaan selvittää paremmin etukäteen, milloin juhlaa missäkin vietetään.
Suomessa ennustetaan ihmisvoimin
Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevan kirsikkapuiston puiden kukinta-aikoja seurataan yhä ihmisvoimin. Näin kertoo puistoa ylläpitävän Roihuvuori-seuran toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä Ylelle.
Mikkelä kysyi kerran tekoälyltä arviota kukinta-ajasta, mutta vastaukseksi tuli vain keskiarvoon perustuva karkea arvio. Samanlaista valtavaa data- ja kuvamäärää kuin Japanin meteorologeilla ei Roihuvuori-seuralla luonnollisesti ole saatavilla.
Seuran aktiivit arvioivat kukinta-aikaa kuvaamalla kirsikkapuiden silmuja, sekä kokoamalla vuoden päivien keskilämpötiloja ja aiempien vuosien kukinta-aikoja laskentataulukkoon.
Roihuvuoren kirsikkapuiston puut ovat kukkineet vuodesta 2008 saakka, joten dataa on kertynyt jo lähes kahdenkymmenen vuoden varrelta.
Alla oleva taulukko näyttää, miten Roihuvuori-seura pitää kirjaa kirsikkapuiden kukinnasta ja ennustaa kukinta-aikaa.
Pystysarakkeet ovat vuosia, oikeassa reunassa kuluva vuosi 2026. Punaiset päivät ovat lämpimiä, siniset kylmiä.
Roihuvuoren kirsikkapuiden kukinta-aika näkyy vihreällä. Musta poikkiviiva on 14. toukokuuta, jolloin hanami-juhla tänä vuonna Helsingissä järjestetään.
Mikkelän mukaan Roihuvuori-seura pystyy kertyneellä kokemuksellaan arvioimaan kukinta-ajan melko tarkasti, ellei sitten yllättävä kylmä tai lämmin kausi siirrä ajankohtaa.
– Alkuvuosina se oli vielä aika hakuammuntaa, ja ennustus meni pari kertaa täysin pieleen, toiminnanjohtaja muistelee.
Seura pohtii myös uusia tapoja, jolla se voisi ennustaa puiden kukinta-aikaa tarkemmin. Tekoälyn käyttö Japanin mittakaavassa tuntuu vielä suhteellisen kaukaiselta ajatukselta.
– Joudunkohan täällä pian työttömäksi, Mikkelä hymähtää.
Hän on itse matkustamassa Japaniin lomalle loppuviikosta. Kirsikankukat kukkivat tunnetusti vain lyhyen hetken, joten siinä vaiheessa parhain kukinta lienee jo takanapäin.
Suomessa hanamia päästään juhlimaan ilmaston vuoksi huomattavasti myöhemmin kuin Japanissa, yleensä toukokuun puolivälin paikkeilla.
