Hauholainen varatuomari Kaija Kess sai viime vuoden lopulla yllättävää postia. Kess oli pyytänyt nähtäväkseen perustelut, miksi hänen muistisairaan äitinsä hakemus palvelukotiin oli hylätty.
Papereista paljastui, että sen työntekijät olivat käyttäneet tekoälyä arvioidessaan äidin toimintakykyä ja hänen tarvettaan ympärivuorokautisen hoivan palveluille. Kess kertoo, että tieto tuli täysin yllätyksenä.
Oma Häme toteutti viime vuonna pilottihankkeen, jolla tavoitellaan tekoälypalveluiden laajentamista sen tarjoamissa palveluissa.
Lainsäädäntö muuttuu, kun EU:n uutta tekoälyasetusta aletaan soveltaa Suomessa tänä vuonna. Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialue alkaa tunnistaa tekoälyn avulla datasta mielenterveysriskisiä nuoria.
Muutos on kansallisesti vauhdikasta. Hallitus ehdottaa, että terveydenhuoltolaki mahdollistaisi hoidon tarpeen arvion tekemisen pelkästään teknologia-avusteisesti lääkinnällisellä laitteella. Tällä hetkellä laissa säädetään, että hoidon tarpeen arvion tekee terveydenhuollon ammattihenkilö, eli ihminen.
Yksi syy tekoälyn lisäämiselle ovat säästöt. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä niitä haetaan tälle vuodelle lähes 110 miljoonaa euroa.
Ikäihmisten hoidossa tekoälyllä ennakoidaan jo muun muassa kaatumisriskiä. Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Häme on saanut myös valituksen tapauksesta, jossa tekoälyn käytöstä ei kerrottu omaiselle.
Tapauksessa muistisairaan vanhuksen hakemus ympärivuorokautiseen palveluasumiseen hylättiin.
Kun omainen, varatuomari Kaija Kess pyysi nähtäväkseen hauholaisen muistisairaan äitinsä päätöksen papereita, hän huomasi, että tekoälyä oli hyödynnetty osana RAI-mittaristoa. Sen avulla arvioidaan ikääntyneiden toimintakykyä ja palvelutarvetta.
Tekoälyn maininta tuli Kessille täysin yllätyksenä. Hän teki äitinsä palveluasumisen hylkäyspäätöksestä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueelle.
– Nyt törmäämme yhtäkkiä siihen, että täällä tehdään vanhuksen palvelupäätöksiä tekoälyn avulla. Minusta se on aika hurjaa, kertoo Kess.
Kess on pyytänyt nähtäväkseen myös ohjeistusta tekoälyn käytöstä, mutta ei ole saanut. Hän kokee, että tekoälyä ei olisi voitu käyttää ilman asiakkaalle tai omaisille annettua tietoa.
Oma Hämeen kehitys- ja ICT-johtaja Toni Suihkon mukaan asiakkaille kerrotaan tekoälyn käytöstä osana yleistä tiedonkäsittelyä, mutta Kessin tapauksessa tieto jäi matkan varrelle.
Säästöjen lisäksi tekoälyn lisäämisen yhtenä syynä on väestön ikääntyminen ja henkilöstövaje: esimerkiksi Kanta-Hämeessä yli 75-vuotiaita on vuonna 2040 lähes 50 prosenttia enemmän kuin nyt.
– Meillä on iso henkilöstövaje tulevaisuudessa. Jotta selviämme lisääntyvästä kysynnästä pienemmillä resursseilla, meidän on kehitettävä teknologiaa, sanoo Toni Suihko.
Hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen totesi viime vuoden lopulla, että teknologiaan pohjautuvia ratkaisuja on haettava etenkin ikäihmisten palveluihin. Esille nousevat palvelurakenteen keventäminen sekä yhteisöllisen asumisen lisääminen. Ikääntyneiden palvelussa keinoja ovat muiden muassa etäpalveluiden lisääminen ja henkilöstöön kohdistuvat toimenpiteet.
Kaija Kessin tekemä oikaisuvaatimus on edelleen Kanta-Hämeen hyvinvointialueen käsittelyssä.
Tietosuojavaltuutettu: Asiakkaalle pitää kertoa selkeästi
Tietosuojavaltuutettu Anu Talus korostaa, että tekoälyn käytöstä on kerrottava asiakkaalle ymmärrettävästi.
– Se sivuutetaan helposti, kun mennään kovaa vauhtia. Asiakkaalle pitää selittää, miten tekoäly on rakennettu ja mitä seurauksia sillä voi olla. Valitettavan usein tämä on vielä alkutekijöissään, Talus sanoo.
Taluksen mukaan asiakas- tai potilastietojen käsittelyssä on kuitenkin mahdollista myös käyttää apuna tekoälyä hyödyntäviä työkaluja, jotka eivät esimerkiksi sisällä sellaista profilointia, että siitä tulisi erikseen kertoa. Esimerkkinä tästä voisi olla tekoälytyökalu, joka tunnistaa syöpään viittaavia poikkeamia kuvista.
Anu Talus varoittaa myös profiloinnin riskeistä.
– Se mahdollistaa hyvin tarkan profiloinnin ja harkitun tiedon syöttämisen ihmiselle. Jos sitä käytetään väärin, olemme perustavanlaatuisten kysymysten äärellä.
Taluksen mukaan on tärkeää, että riskit analysoidaan aidosti.
– Koska päämäärät ovat tärkeitä, maltti vaikutusten arviointeja tehtäessä on keskeistä,Talus painottaa.
Tekoäly arvioi riskejä ja kirjaa käyntejä
EU:n uusi tekoälyasetus mahdollistaa potilaiden riskitekijöiden etsimisen datasta. Siksi tekoälyä voidaan käyttää ajansäästäjänä etsittäessä tietoa useista lähteistä.
Esimerkiksi Kaija Kessin äidin tapauksessa RAI-tietoihin perustuva ennustemalli arvioi tekoälyn avulla kolmea asiaa: ikääntyneiden kaatumisriskiä, toimintakyvyn laskua ja kivun lieventämistä. Vielä viime vuonna malli oli osa hanketta, nyt se on Kanta-Hämeessä vakiintunut työväline.
Tähän mennessä tekoälymalli on lähinnä vahvistanut ammattilaisten käsityksiä riskeistä. Käyttöönotto kotihoidossa vie kuitenkin aikaa ja toimintamallia on vielä selkiytettävä paljon, sanoo kotihoidon lähijohtaja Heidi Huovinen.
Kanta-Häme on ottamassa käyttöön myös virtuaalikirjurin, joka muodostaa automaattisesti kirjausehdotuksia kotihoidon käynneistä.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on noin 500 kotihoidon työntekijää, joten käyttöönotto arjessa vie aikaa.
Vuonna 2026 käynnistyy myös Oma Hämeen suurin projekti: tekoäly koostaa asiakkaan tausta- ja riskitietoja. Se säästää arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia työntekijöiden ajasta. Kanta-Hämeen uudessa Mielireitti-projektissa tekoäly tunnistaa 13–23-vuotiaita nuoria, joilla on riski tarvita mielenterveyspalveluja.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kehitysjohtaja Toni Suihko korostaa, että tekoäly on vain apuväline:
– Päätöksen tekee aina ammattilainen.
Kanta-Häme on saanut rahoitusta tekoälyn kehittämiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) että Sitralta.
